Eilisessä Helsingin Sanomissa presidentti ehdokkaat pantiin puntariin siinä, miten he toimisivat erilaisissa merkittävissä presidentin toimivaltaan kuuluvissa yhteiskunnallisissa kriisi- ja muutostilanteissa. Tämä on hyvää kuluttajavalistusta ja se antaa kansalaisille aineksia pohti, ketä ehdokasta äänestää. Tärkeä testi. On ymmärrettävää, ettei tämän tyyppisellä kyselyllä voida kuin rajallisesti kartoittaa ehdokkaisen tämänhetkistä näkemystä, miten he toimisivat osin hypoteettisissa ongelmatilanteissa. Kuten tunnettua on, on eri asia, miten aikoo toimia ja miten saa aikaan aikomansa, siis toimeenpanon. Presidentin täytyy vaikeissa tilanteissa ensin pohti tykönänsä, mitä reittiä myöten hän saa aikaan haluamansa päätöksen toimenpiteineen. Tämä on tärkeä vaihe, koska siinä myös ratkaistaan realistiset keinot ja miltä operaatio näyttää ulos päin. Hänellä on käytettävissä institutionaaliset päätösrakenteet ja -elimet, eduskunta, sen valiokunnat, hallituksen eri laiset kokoukset mukaan lukien iltakoulu, ministerivaliokunnat ja tietenkin hallituksen täysistunto. Ei saa unohtaa myöskään julkisuuden merkitystä ja sen hyväksikäyttöä tietyssä tilanteissa. Presidentillä on siis suuri arsenaali erilasia keinoja saada sujumaa asia haluamaansa suuntaan tai jopa haluamallaan tavalla. Sillä miten presidentti hallitsee työkalupankkinsa käytön, on ratkaiseva merkitys, onko hän vahva tai vetäytyvä päätöksentekijä.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti