Vuoden alusta tuli voimaan kuittipakko. Se koskee jokaista
elinkeinoharjoittaja pienin poikkeuksin. Täytyy vain toivoa, että
aluevirastoilla on resursseja valvoa kuittirumbaa. Muuten laki on turhaa.
Toivottavasti verottaja hyväksyy iZettlen kaltaisen
järjestelmän. Siinä maksu suoritetaan kännykän kortinlukijaan. Samalla kuitti
tulostuu saajan sähköpostiin, ei papereita
Kuittipakko on yksi keino harmaantalouden kitkemisessä. Se
aiheuttaa 5-10 miljoonan vuosikustannukset elinkeinoharjoittajille. Verotulo
voi olla samaa suurusluokkaa.
Kuittipakko on kuitenkin hyvä signaali harmaantalouden
harjoittajille. Mutta miksi hallitus suhtautuu nihkeästi harmaantalouden
suurien pesäkkeiden selvittämiseen. Nihkeys tuli esille hallitusneuvotteluissa, jossa
ruotsalainen kansanpuolue vastusti resurssien lisäämistä harmaantalouden
kitkemiseen.
Jonkin kaltainen nihkeys verovelkojen perimiseen joiltain
tahoilta näkyy myös siinä, ettei verohallitus nostanut syytteitä eräiden
henkilöiden varojen kätkemiseen veroparatiiseihin, vaikka tarvittavat tiedot
olivat käytettävissä.
Nyt puolestaan on menossa kummallinen prosessi Fortumia
vastaan. EU-maat, Suomi ja Ruotsi, penäävät yhtä aikaa yhtiöltä verosaatavia
Belgiasta. Fortum sanoo maksaneensa jo verot Belgiaan.
Kokonaisuudessa näyttää siltä, että taistelussa harmaataloutta vastaan otteet
ovat hajanaisia vailla kunnon strategiaa. Puuttuu toimenpideohjelmaa, joka on
tarkoitettu toteutettavaksi.
Kuittipakko on hyttysten hyrinää, mutta näyttävä ele
hallitukselta.
Kommentit
Lähetä kommentti