Siirry pääsisältöön

546. Esimerkki kuntien välisen yhteistyön ontumisesta



Äänekoski ja Uurainen olivat suunnitelleet viime syksyyn saakka yhteisymmärryksessä Hirvaskankaan Hirvimäen käyttöä asumiseen. Uuraisten kunnanjohtaja Juhani Valkama kertoi, että  Uuraisten puolella alueelle on rakennettu jo omakotitaloja ja päiväkoti sekä varattu omakotitaloille tontteja. Hänellä oli ollut vahva usko siihen, että Hirvimäen käyttö suunnitellaan jatkossakin, niin että se mahdollistaa alueen käyttöä laajemminkin asumiseen.

Vuoden vaiheen tienoilla Äänekosken kaupunki ilmoitti alueen käytön muutoksesta. Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen pitää aluetta logistisesti hyvänä paikkana yritystoiminnalle sekä myös louhinalle asumiskäytön ohella. Äänekoski aikoo tehdä alueesta kokonaisvaltaisen suunnitelman, johon kaikki osapuolet saava sanoa mielipiteensä. Uuraisten Juhani Valkama tokaisi tähän sarkastisesti: ”Äänekoski aikaa räjäyttää paikan” (Ylen alueuutiset 13.1.).

Tämä on vain yksi tosi esimerkki, miten kuntien yhteistyö tökkii. Tässä tapauksessa se ontuu juuri siinä paikassa, missä kunnat vakuuttavat yhteistyön pelaavan: maankäytön suunnittelussa. Uuraisten Valkaman sanoin yhteistyö ei toimi lainkaan. Tämä on valitettava, sillä maan käytön järkevä suunnittelu on  alueen kehitykselle elin tärkeää. Sitä paremmin se onnistuu, mitä laajemmassa perspektiivissä se voidaan tehdä.

Tällaisiin tapauksiin  tarvitaan kuntaliitoksia.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *