Siirry pääsisältöön

2344. Rikkaiden verohelpotukset maksaa keskiluokka

     Esko Ahon astuessa pääministeriksi hän oli hyvin kokematon, mikä oli luonnollista seurausta hänen tultua valituksi Kepun  puheenjohtajaksi varhaisiässään. Valtion budjetti- ja finanssipolitiikasta vastasi suvereenisti kuitenkin Iiro Viinanen, jolla on yritysjohtajan tausta, kuten on Sipilälläkin.
    
Suomen veropolitiikka on ollut vuosikymmenet suhteellisen rauhallista ja ennakoitavaa, kunnes Viinasen ajamana syksyllä 1993 ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Silloin myös listaamattomat  perheyritykset voivat nostaa verovapaita osinkoja 90 000 euroon asti. Tämä oli radikaali päätös. Sen seurauksena Suomeen syntyi yhtäkkiä 50000 hyvin rikasta henkilöä lisää. Tämä on sinänsä hyvä, mutta täytyy huomata, että näiden henkilöiden verohelpotukset maksaa keskiluokka,
    
Tämä lisäsi entisestään tuloeroja, vaikka monet viralliset finanssitahot kertovat maamme olevan maailman kärkimaa tuloerojen vähäisyydessä. Tämä johtuu pitkälle siitä, että useat taloustieteilijät käyttävät tuloerojen kuvaamisessa gini-kerrointa, mikä on kohteliaasti sanottuna humpuukia. Karkeasti ilmaistuna siinä tuloluokkien arvolukuja verrataan keskiarvoon. Sen laskemiselle on saatu kaunis integraali, jossa heti kiinnittyy huomio  funktion jatkuvuuskysymykseen, mikä ratkaisee sen, onko funtio integroitavissa vai ei.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *