Siirry pääsisältöön

2380. He alkoivat vihata toisiaan ensi silmäyksellä

     Alkuun on sanottava, että leviämisen nopeuteen ja laajuuteen vaikuttavat ennen kaikkea tartunta-alttius ja -tapa ja viruksen syntypisteen väestötiheys sekä ihmisten liikkuvuus. Tärkeintä on tietää, millaista ketjua pitkin tartunta on edennyt. Jos on vain yksi ketju, niin edetessään sillä on taipumus haaraantua, jolloin reitti muistuttaa haarautuvaa puuta oksineen sen tyvestä latvaan katsottuna. Jos viruspuu vain kasvaa oksineen, viruksen laajenemisen rajaamiselle ja laajenemisen estämiselle on hyvät mahdollisuudet. Jos viruksen leviämien pysyy yksittäisten ja erillisten ”puitten” alueella, torjunnalle ja rajaamiselle on samat mahdollisuudet kuin yksittäisen puun tapaukselle, mutta torjunta vaati monin kertaiset toimenpiteet edelliseen verrattuna.
     Jos leviämien alkaa tapahtua puusta puuhun, silloin on jo järeiden toimenpiteiden aika ja vaadittavien toimenpiteiden määrä kasvaa jälleen. Jos tilanne kehittyy sellaiseksi, että virus pesii erillisiä metsälöitä, tällöin vaaditaan jälleen järeimpiä toimenpiteitä. Jos virus ryhtyy täysin villiksi, se on mitä todennäköisimmin alkanut alkupisteestään laantua ja siitä toipuvien määrää on jo suurempi kuin uusien tartunnan saajien määrä. Tällöin virus hellittää otteensa ja toinen virus joskus tulevaisuudessa alkaa taas kukkoilla.
PS.  Tämän tyyppisä ketjuja alkoi tutkia 1800-luvulla venäläinen matemaatikko Markov, jota kommunismi alkoi vainota  heti ensi tapaamisella. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *