Siirry pääsisältöön


2368. Joskus Jumala toimii nopeasti, virkkoi edunvalvoja

       Edunvalvojan käsikirja on asetettu tiukat ja kattavat ohjeet edunvalvojalle, mutta kapulakielellä (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75339/OMSO_32_2016_Kasikirja.pdf). Se on tuhti viranomaistuote. Sitä noudattaminen vaatii perehtymistä ja osaamista, lähes pääkirjanpitäjän osaamistasoa. Osin vaativuus on pohjimmiltaan näennäistä, kapulakielen tuomaa monimutkaisuutta, mutta käsikirja pelaa ja estää tehokkaasti väärinkäytöksiä. Mutta edistääkö se aina käytännössä ko lain ja ohjeiden edellyttämää valvottavan etua, on eri asia.
     Ohjeessa pistää silmään yksityiskohta, että ensi tappamisessa valvottajan kanssa, valvojan pitää omaisuus määrittää ja arvostaa. Ei siis arvottaa. On myös kummastuttavaa, että ohje painottuu kokonaisuudessaan valvojan ja valvojan kanssa käymiseen ja neuvotteluun, vaikka valvoja ei ehdi tavata valvottavaansa lainkaan suuren valvottavien määrän takia. Yhdellä edunvalvojalla voi olla 240 valvottavaa.
     L
aissa ja ohjeessa vaaditaan mm. omaisuuden luettelointia ja sen hoitamista asiaakaan edun mukaisesti, päivittäistä kirjanpitoa ja sen huolehtimista niin, että asiakas saa arkiset palvelunsa. Herää kysymys, miten on mahdollista yhden valvojan hoitaa nämä 200 valvottavalle.
     Voi myös kysyä, miten huolella maistraatit ja vastaavat ehtivät käydä vuosiraportteja läpi, antaa niistä palautetta ja yleensä valvoa edunvalvojia.  Jos omaisuus on luetteloitu ja arvotettu, ei arvostettu, niin julkisuudessa esiintyviä hämäriä kiinteistö- ja irtaimistokauppoja olisi ollut vaikeaa tehdä, se olisi ollut ainakin riskialtista.
    
Tässä valitettavasti on taas yksi esimerkki, miten suuri joukko alempien sosiaaliryhminen ihmisiä joutuu kärsimään byrokratiasta, osaamisensa puutteellisuuksista ja yhteiskunnan vetäytymistä papereidensa taakse, sen sijaan, että se osoittaisi resursseja näiden henkilöiden reiluun kohteluun.
    
Olin 10 vuotta isäni edunvalvojana. Tein 10 noin 25 sivuista vuoisraporttia ja loppuraportin. En saanut mitään palautetta. Oliko se hyvä vain paha, en tiedä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *