Perinteisen käsityksen mukaan musta aukko syntyy, kun massiivinen
tähti on niin on loppuvaiheessa, että se on polttanut ydinprosessiaan kevyet
aineet kuten heliumin ja vedyn loppuun ja alkaa polttaa rautaa, jolloin
ydinprosessin ulos päin suuntautuva voima ei pysty voittamaan raskaan tähden
painovoimaa. Tähti romahtaa kasaan.
Tarkempi tutkimus alkoi kaksoistähtien liikkeiden havainnoinnista. Siinä kaksi tähteä kiertää toisiaan. Mm Daniel Holtz alkoi epäillä eräällä, että valo- ja röntgen säteilevällä tähdellä Gygnus x-1 on suuri näkymätön suuri kierolainen. Tätä hypoteesia alkoi tutkia tutkijaryhmä. Hypoteesin perusta oli, että tähti Gygnus x-1näkyy välillä kirkkaana ja välillä tulee violetin punaiseksi.
Tästä dopplerilmiöstä tiedemiehet päättelivät, että suuren massan täytyy vetää Gygnus tähteä edes takaisin lähemmäksi ja kauemmaksi katsojasta. Uusimmilla kaukoputkilla, joista oli poistettu ilmakehän väärentävä vaikutus, he pystyivät tietokonesimulaation avulla päättelemään tähden koon. Se osoittautui myöhemmillä mittauksilla 16 kertaa auringon painoksi. Mustassa aukossa tähden massa supistuu pisteeksi, jolla on valtava gravitaatio. Todennäköisesti kaukaisten kvasaarien ääretön nopeus johtuu supermassiivisista mustien aukkojen gravitaatiosta, eikä pelkästään alkuräjähdyksestä.
2000- luvulla mm Hubblen havainnoilla on saatu tarkempia tietoja mustan aukon ominaisuuksista. Sillä on tapahtumahorisontti, jonka takaa mikään ei pääse sitä pakenemaan, ei edes valo. Jos ihminen pääsisi mustaan aukkoon, aika melkein pysähtyisi ja maapallo näyttäisi pyörivän hirmu vauhtia. Arkiolossa musta aukko jossain määrin vertautuu lavuaarin vesikierteeseen, kun tulppa vedetään pois. Jos on kyse ammeesta, vesikierrettä ei heti edes havaitse ja veden vähetessä kärpäsraato voi kellua kierteen lähellä pitkään kunnes se yhtäkkiä katoaa viemäriin.
Mustasta aukosta näyttää osoittautuvan niin mullistavaksi ilmiöksi, että paljon on vielä tutkittavaa. Todennäköisesti jokaisella galaksilla on supermassiivinen musta aukko, joka märittää galaksia. Meidän linnunratamme supermassiivinen musta aukko on miljoona kertaa auringon paino. Koska elämme linnunratamme sisällä, joka lautasleveys on 100 000 ja paksuus 6000 valovuotta, meillä on hankala tehdä havaintoja mustan aukkomme vaikutuksista. Yksi teoria on, että mustan aukon tapahtumahorisontista sinkoilee jatkuvasti lähes valon nopeudella sellaisia atomeja ja vanhojen tähtien osia avaruuteen, joista voi koostu monien prosessein kautta uusia tähtiä. Eräs tutkija kuvaili sinkoilevia atomiryhmiä pieniksi pirulaisiksi.
NY Timesiin äänestyksessä kolmanneksi merkittävämmäksi elossa olevaksi tiedemieheksi äänestetty DR Robert Lanza ei kyseenalaista avaruuden tietoisuutta. Hän opettaa biosentrismiteoriassa, että tietoisuus ja elämä ovat keskeisiä universumille ja että kosmiset rakenteet on luotu elämää varten (http://collapsepromotions.blogspot.fi/2014/09/kvanttiteoria-esittaa-etta-tietoisuus).
Tarkempi tutkimus alkoi kaksoistähtien liikkeiden havainnoinnista. Siinä kaksi tähteä kiertää toisiaan. Mm Daniel Holtz alkoi epäillä eräällä, että valo- ja röntgen säteilevällä tähdellä Gygnus x-1 on suuri näkymätön suuri kierolainen. Tätä hypoteesia alkoi tutkia tutkijaryhmä. Hypoteesin perusta oli, että tähti Gygnus x-1näkyy välillä kirkkaana ja välillä tulee violetin punaiseksi.
Tästä dopplerilmiöstä tiedemiehet päättelivät, että suuren massan täytyy vetää Gygnus tähteä edes takaisin lähemmäksi ja kauemmaksi katsojasta. Uusimmilla kaukoputkilla, joista oli poistettu ilmakehän väärentävä vaikutus, he pystyivät tietokonesimulaation avulla päättelemään tähden koon. Se osoittautui myöhemmillä mittauksilla 16 kertaa auringon painoksi. Mustassa aukossa tähden massa supistuu pisteeksi, jolla on valtava gravitaatio. Todennäköisesti kaukaisten kvasaarien ääretön nopeus johtuu supermassiivisista mustien aukkojen gravitaatiosta, eikä pelkästään alkuräjähdyksestä.
2000- luvulla mm Hubblen havainnoilla on saatu tarkempia tietoja mustan aukon ominaisuuksista. Sillä on tapahtumahorisontti, jonka takaa mikään ei pääse sitä pakenemaan, ei edes valo. Jos ihminen pääsisi mustaan aukkoon, aika melkein pysähtyisi ja maapallo näyttäisi pyörivän hirmu vauhtia. Arkiolossa musta aukko jossain määrin vertautuu lavuaarin vesikierteeseen, kun tulppa vedetään pois. Jos on kyse ammeesta, vesikierrettä ei heti edes havaitse ja veden vähetessä kärpäsraato voi kellua kierteen lähellä pitkään kunnes se yhtäkkiä katoaa viemäriin.
Mustasta aukosta näyttää osoittautuvan niin mullistavaksi ilmiöksi, että paljon on vielä tutkittavaa. Todennäköisesti jokaisella galaksilla on supermassiivinen musta aukko, joka märittää galaksia. Meidän linnunratamme supermassiivinen musta aukko on miljoona kertaa auringon paino. Koska elämme linnunratamme sisällä, joka lautasleveys on 100 000 ja paksuus 6000 valovuotta, meillä on hankala tehdä havaintoja mustan aukkomme vaikutuksista. Yksi teoria on, että mustan aukon tapahtumahorisontista sinkoilee jatkuvasti lähes valon nopeudella sellaisia atomeja ja vanhojen tähtien osia avaruuteen, joista voi koostu monien prosessein kautta uusia tähtiä. Eräs tutkija kuvaili sinkoilevia atomiryhmiä pieniksi pirulaisiksi.
NY Timesiin äänestyksessä kolmanneksi merkittävämmäksi elossa olevaksi tiedemieheksi äänestetty DR Robert Lanza ei kyseenalaista avaruuden tietoisuutta. Hän opettaa biosentrismiteoriassa, että tietoisuus ja elämä ovat keskeisiä universumille ja että kosmiset rakenteet on luotu elämää varten (http://collapsepromotions.blogspot.fi/2014/09/kvanttiteoria-esittaa-etta-tietoisuus).
Kommentit
Lähetä kommentti