Malmön poliisi kuvasi osuvasti, miten jengi rikolliseksi voi joutua. Ensin pojan ystäväpiiriin kuuluu joku tyyppi, joka on jo toisella jalalla kiinni jossain silloin tällöin pikku ilkitöitä tekevässä porukassa. Muutamissa tapaukissa vanhempein huomatessa tämän, he voivat saattaa pojan toisiin aatoksiin ja lopettamaan tässä porukassa hengailun. Usein näin ei käy pojan jatkaessa yhteydenpitoa porukkaan, josta joku syyllistyy pikku katurikkomuksiin. Tällaisessa porukassa saattaa olla jo jonkin asteinen hierarkiajärjestys, ja ainakin yksi esiintyy suulaana ja tietävänä esittäjänä, mitä seuraavaksi tehdään. Huonossa tapauksessa porukka on jo omaksunut pikkurikollista käyttäytymistä, kuten kaupan kassalta varastamista, polkupyörien ottamista omaan käyttöön ja huume diilauksen aloittelua. Kohta muutama ryhmäläinen on ja liukunut katurikollisuuteen, johon kuulu mm väkivaltaiset anastukset ja huumeiden ammattimainen diilaus. Seuraava askel on se, että ryhmässä huomataan, kuka kyvykäs tietyn tyyppisessä rikollistehtävissä tai kuka helpoimmin saa käyttöönsä tiettyjä rikoksen tekovälineitä. Eli alkaa syntyä porukan erikoistumista, työjakoa. Tässä vaiheessa huumeet ja muu rikollisuus ovat saaneet niin suuren valaan, ettei porukasta enää voi lähteä helposti ”kävelemään”. Joskus tämä voi tapahtua tekemällä porukan hyväksi jokin teko, joka auttaa porukkaa jatkamaan rikoslista toimintaansa.
Käytännössä jengiytyminen
ei tapahdu näin suoraviivaisesti vaan siinä voi olla porukan uudelleen muotoutumisvaihe,
hidastumisvaihe, vankilakierteet, elpyminen, loppuminen ja sitä seuraava uudelleen
syntyminen jne.
Kommentit
Lähetä kommentti