2312. Synnin luonne ja aluepolitiikka

     Synnin luoteeseen kuuluu, ett se kaduttaa ja kiihottaa. Vaikka se ei tekisi kuin jälkimmäistä odotettavissa oleva kepulaisen hajasijoittamisen aiheuttama skandaalin käry toimii polttoaineena uusfimeoiden (lääkealan …virasto) sankarillisille kohtaloille. Tämän viraston hajasijoittamien kesti 10 tuhruista vuotta, minkä loppuraporttia ei ole kuulunut eikä näkynyt. Työministeri Kulmunin ajatuksen mukaan nyt TEM:n käynnistämässä hankkeessa kyse ei ole hajasijoittamisesta, vaan monipaikkaistamisesta, jossa palveluja on saatavilla nykyistä alueellisemmin (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006222299.html). Kulmunin ajatusmalli johtaa vääjäämättä vanhaan aluepolitiikkaan, mutta minkäs teet, vaikka kuinka myöhemmin kaduttaa.
     Aluetieteen professori Hannu Katajamäki pitää tärkeänä, että Suomen kilpailukyky pidetään kunnossa myös alueellisten rakenteiden keinoin. Tällä tarkoitetaan, että rakenteiden annetaan muodostua luonnollisten tarpeiden mukaan kuten elinkeinorakenteen ja muuttoliikkeen perusteella eikä pakkokehittämisellä hallinnollisin määräyksin.
     Peruuttamaton tosiasia on, että Suomessa ihmiset kasaantuvat kolmion Helsinki – Tampere-Turku –kolmion sisään ja sen reuna-alueille.  Tämänkaltainen siirtymä on osa globaalia muuttovirtaa, jossa ihmiset ahtautuvat kaikkialla kasvukeskusiin, jossa on työtä ja palveluja. Väittämä, että digitalisaatio vauhdittaisi työn ja toimintojen hajautumista pois kasvukeskuksista, on osoittautunut paikansa pitämättömäksi. Se auttaa työn siirtämistä ruuhka-alueelta isoihin väestökeskuksiin, muttei alueille, josta puuttuvat täydet palvelut korkeakouluista ja yliopistoista lähtien.