2195. Köyhien ja aktiivimalliin pakotettujen karu valvonta on totta

     HS:n kirjeenvaihtaja Pekka Nykästä pitää kiittää osuvasta kirjoituksesta Mark Zuckerbergin kuulemisesta Euroopan parlamentissa 22.5.2018 ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005685866.html): ”Mark Zuckerberg hölmölässä”.
     Kirjoituksessa kävi selvästi ilmi, kuinka huonosti parlamentaarikot olivat valmistautuneet tenttaamiseen tai kuinka välinpitämättömiä he olivat aihetta kohtaan. Kognitiivinen vinouma näkyi jo parlamentaarikkojen kasvoilla. Kunnon tenttaaminen johtaa aina vain tarkempiin paljastavampiin kysymyksiin, kun niihin vastataan. Esimerkiksi olisi pitänyt tiukasti tentata, mihin facebookin tykkäyksiä käytetään ja kuinka rajattua jostain asiasta samaa mieltä olevia ryhmiä voidaan tunnistaa. Joka tapauksessa sosiaalinen median tiedot tarjoaa valtavan mahdollisuuden ihmisten profilointiin ja eri profiileihin vaikuttamisen. Sama koskee muita some sovellutuksia. Tämä on sosiaalisen median tietojen väärinkäytön yksi paljon kiinnostusta osakseen saanut tärkeä näkökulma.
     Aiheen toinen paljon vakavampi puoli, ei enää pelkkä mahdollisuus, vaan jo käytössä oleva sovellutus, on todennäköisten rikostapahtumien ja rikostekojen profilointi sekä näiden tapahtumisen todennäköisyyden laskeminen tietokantaan, jolloin ihminen tule leimatuksi alaluokkaan laskennallisen todennäköisyyden perustein. Esimerkiksi Pekan kerroin on 200 eli Pekka syyllistyy 50 prosentin todennäköisyydellä rötökseen.
     Yle Areenassa tämä Chicagon Matrixjärjestelmä on vielä nähtävissä, doc Pro-Crime  (https://areena.yle.fi/1-4174759. Siinä koko Chicagon kaupunki on jaettu poliisiautojen näyttöruutuihin alueisiin, jossa kortteli korttelilta alue on jaettu erivärisiin ruutuihin sen mukaan, millä todennäköisyydellä kussakin ruudussa nyt tapahtuu näpistys, ryöstö, aseellinen ryöstö, jne. Tämä edellyttää, että kameravalvonta on kaikkialla ja että alueen kaikki kaduilla olevat epäilyttävät ovat merkitty eri väreillä vaarallisuuden mukaan ruutuun. Apuna käytetään epäiltyjen asuinalueita, asumuksen ja kavereidensa sijaintia ja yleensä kaveriporukka. Tärkeä tieto on myös, milloin epäilty ollut läsnä rikoksen tapahtuessa. Henkilöistä on rikoksen tekemisen todennäköisyysluku.

Kaikki nämä tiedot on saatu sosiaalisen median tiedosta sekä viranomais-, yritys- ja kolmannen sektorin rekistereistä. Summa summarun koko katuelämä liukuu poliisin silmien edessä takautuvaksi palautettavana todellisuutena.

     Kannattaa huomata on Matrixin kaltaisen järjestelmät ovat dynaamisesti kehittyviä eli ovat itse oppivia älyjärjestelmiä. Tällöin se voi esimerkiksi kertoa millainen poliisioperaatio on tuottanut millaisia tuloksia missäkin tilanteessa. Se voi lähettää myös korkean rikollisriskin omaavalle henkilölle kirjeen, jossa se varoitta riskin nousseen 200:st 220:een.

     Eikä tämä kehitys pysähdy tähän, vaan kohta kaikki ovat tietokannoissa, joista Iso Herra voi heidän aikeitaan ja tekojaan valvoja ja lukea kuin avointa kirjaa. Ajan mittaan me kaikki suhtaudumme jatkuvaan valvontaan kuin toimistotyöntekijä säähän.

     Kun suuret erilaiset ihmisjoukot on pakotettu ankarasti kilpailemaan elintilasta- ja tarvikkeista sekä turvallisesta arjesta, pärjäävät maat voivat joutua hallitsemattoman massapakolaisuuden kohteiksi. Tästä on olemassa jo nyt selviä enteitä kuten Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä. Matrixin kaltaisille järjestelmille voi silloin olla kysyntää.