Siirry pääsisältöön

3079. Mistä johtuvat Venäjän ja Yhdysvaltojen elintasojen erot

Olisi ollut vaikeaa uskoa pari vuosikymmentä siten, miten voimakkaasti Venäjän ja Kiinan roolit muuttuvat maailmanpolitiikan toimijoina Yhdysvaltojen merkityksen samanaikaisen kasvamisen kanssa. Venäjän luuluottelema ja luuloteltu vahvuus perustuu sen massiivisilla mies- ja kalustojoukoilla saavuttamiin ratkaiseviin voittoihin idän rintamalla toisessa maailmansodassa. Maan mahtavuuden tuntua lisäsivät häviön kärsineestä Saksasta Neuvostoliittoon pakkointernoitujen hiukkastiedemiesten kokeet ydinräjähdyksillä ja tämän kehittelyn tuloksena syntyneellä atomipommi uhalla. 1950-luvun voiton viininä tuikki maapallo kiertävä Sputnik.  Viimeisensä jatkuvana voittoa uhoavana signaalina olivat hävyttömät interventiot Unkariin ja Tšekkoslovakiaan, jotka uskalsivat protestoida näkyvästi Neuvostoliiton pakko valtaa vastaan. Nyt on Ukrainan vuoro.

NL:n ja sen riisutun version Venäjän mahtavuuden naamiot alkoivat rapista 1980-luvualla, kun sen kansantalouden keskeiset tuotantojärjestelmät, kuten maataloussektori, elintarvike- ja teknologiateollisuus jäivät jatkuvasti jälkeen verrokkimaista, puhumattakaan kapitalistista naapurimaista. Kaiken syynä oli kuitenkin kommunistiseen järjestelmään iskostettu johtamisaate, jonka mukaan kaikki menee hyvin niin kauan, kun pystytään uskottavasti raportoimaan eri tason kommunistijohdolle mairittelevia tuotantolukuja ja elintason nousua. Tätä eetosta vahvistettiin propagandalla etenkin keinotekoisella urheilumenestyksellä. Niinpä ei voinut myöskään olla köyhyyttä ja kurjuutta.

Uusi maailma tupsahti digiloikkineen maailmanlaajuisesti joka paikaan, myös Leningradista Kamtsatkan niemimaalle. Se ei jättänyt suojaan vääristeltyjä tuotantolukuja ja elintasokurjuutta verrattuna naapurimaihin. Mikä selittää sen, ettei Venäjä luonnon rikkaana maana monine korkeatasoisine tiedelaitoksineen menesty yhtä hyvin, kuin esimerkiksi Kanada tai Australia puhumattakaan Yhdysvallat. Löytyykö vastaus venäläisten klassikkojen kirjojen maatyömies hahmosta, joka ei ole palvelija puhumattakaan työntekijä, vaan kartanon herran orja?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *