Jälkipörssi yritti selvittää sähkösotkua kieliopillisilla menettelemillä. Lätsäpäinen käänsi katseensa tulevaisuutteen puhumalla futuureista, kuin oma perintönsä olisi jo realisoitavissa Mielensäpahoittajan Eskortin ostoon. Lady M valisti tietämystään korostaen, ettei Suomessa ole futuuria ja päräytti jatkoksi, että Eskortin takaluukku on pamahtanut ylös paljastaen salakapitalisti P:n kaikkien sähköyhtiöiden osakekirja laatikot, jotka hän väitti vievänsä poltettaviksi sähköyhtiö Helenin uuniin. – Vie ne Fortumin pätsiin, sinne minä vien sen laskutkin, lopetti hän imperatiivissa. Herra V vastasi tyynesti herra M:lle tämän puhuessa ainetta, joka tulee hevosen takapuolesta sillä, jos sähköyhtiöistä kukaan uskaltaa puhua, pitää käyttää pluskvamperfektiä, etenkin Helenin kohdalla. Tähän herra V otti kiinni, kuin hai valkoisen jalkaan, määräsi käyttämään imperatiivia puhuttaessa sähkön hinnan alentamisesta. Herra P oli tällä välin miettinyt ankarasti 10. luokan äidinkielen viimeistä tuntia, mutta huudahti nyt kekseliäästi, että tässä istunnossa pitää puhua vain perfektissä, koska se muistuttaa hänen esi-isänsä vanhaa titteliä prefektiä. Tästä istunnon höyryt nousivat kattoon, koska istunnon sensoriksi määrätty Ylen alitarkastaja käsitti kokouksen sävyn muuttuneen militaristiseksi. Niinpä hän entisenä Ylen liikekannallepano päällikkönä, unohtaen erotetuksi tulemisensa tästä virasta, määräsi omatekoista pamppua pään päällään heiluttaen kaikki täisaunaan odottamaan kiukaan kuumentumista. -Täit ovat vaarallisia Ylessäkin.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti