Siirry pääsisältöön

3078. Maria Petterssonin Suomen jännät naiset

Maria Pettersson sai päivän lehdessä kyytä alan tutkijoilta heidän riittämättömästä huomioonottamisesta hänen kirjassaan Suomen historian jännät naiset. Heidän mukaansa Pettersson oli liian suorasukaisesti esittänyt kirjassa omina näkemyksinään aiempien tutkimusten tiedot.

Tämä on melko yleinen kiistanaihe. Olen joutunut itse keskustelemaan kustantajan kanssa, jonka julkaisemassa kirjassa on esitetty ideoitani toisen kirjoittamana ja toisaalta olen ollut syytetyn penkillä ajatusten esittämisestä, minkä jo joku toinen on jo omassa teoksessaan esiin tuonut. Kaikissa tapaukissa on löytynyt kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Proosamuotoisissa etenkin johtamista käsittelevissä tietokirjoissa ongelma on usein siinä, että mitään mullistavaa uutta metodia ei ole aina esitettävissä, vaan kirjassa voi olla selostettuna uutena periaate tai ajattelutapa, jota ei kohtuudella löydy aiemmin missään esitettynä. Jos sitten ilmestyy kuin tyhjästä taho tai henkilö, jolla on dokumentit osoittamassa idean löytyvän siitä, syntyy väkisinkin kuisallinen tilanne. Jos osapuolet toteavat, että kohtuudella ei ole ollut saatavilla tätä dokumenttia ja tilanne on syntynyt tahattomasti, sopu on usein helposti saavutettavissa. Sen sijaan, jos kirjan tai selvityksen tekijä on sanasta sanaan kopioinut omanaan omaan tekstiinsä toisen ja tiedossa olevan tekstiosion, kyse on plagioinnista. Olen tästä saanut plagioinnin lähteenä joskus kustantajalta nimellisen korvauksen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *