3146. Suomi otti hatkat Eldankajärven jäältä

Ensiksi Eldankajärvi on tulossa ajankohtaiseksi, koska kansamme on saavuttanut elintason, joka lähti sata vuotta sitten lähes nollasta rutiköyhien mökkiperien lymyillessä jokaisen pitäjän sivukolkissa. Näiden asukkaiden toimeentulo silloin riippui osin kirkon ja osin hyväsydämisten talollisten ruoka-avusta satunnaista palvelusta vastaan kuten hellapuiden pilkkomisesta, navetan siivoamisesta. Osa mökkiperien naisista ja miehistä onnistuivat samaan pysyväisluotista työtä esimerkiksi pitäjän maataloissa apumiehinä, sahalaitokselta taapaalajina (lautatapulien pinojina), TVH:lta lapiomiehinä, propsien (8 jalkaa pitkä närerunko) lastaajina tavarajunan vaunuihin sekä metsätöihin. Mutta suuri osa alemmasta keksiluokasta eli jatkuvasti nälkärajalla.

Sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle muutti mökkiperämiesten ja -naisten asemaa ja elintasoa merkittäväsi paremmaksi, koska työpaikkoja oli ja palkat kohtuullisia. Tätä ennen työväestö oli alkanut järjestäytyä ja näin saanut sanavaltaa palkkoihin ja työoloihin. Sotakorvaukset olivat paradoksaalista kyllä onnen potku myös Suomen teollisuudelle ja taloudelle. Siitä alkoi myös keskiluokan vaurastumisen aika.

Sotakorvausten tiukkojen vaatimisten ja aikataulujen takia maamme oli pakko modernisoida ja kohottaa tuottavuutta. Näin saadut kokemukset ja kehitystulokset olivat helppo siirtää sotakorvaukista vapaaseen normaali olojen teolliseen tuotantoon. Ihmisille riitti töitä ja vaurastuminen jatkoi nousuaan. Neuvostoliiton ankarat laatuvaatimukset edesauttoivat tuotteiden modifiointia länsimarkkinoille. Tämä seurauksena kuin automaattisesti maamme teollinen tuotanto solahti osaksi läntistä teollisuutta. Tämä voidaan katsoa olevan 1800-luvun lopulla alkaneen länsi orientaation jatkumoa. Sanomatta on selvää, että sei toimi ensin heiveröisenä mutta alati vahvistuvana pyrkimyksensä lännen etupiireihin pois idän pidikkeistä. Teollinen tuotanto kyytipoikanaan digitalisaatio on nyt meidän Sampo, joka on yhtenä tekijänä muovaamassa maatamme ja sen ihmisiä yhdeksi maailman onnellisimmaksi kansaksi.

Toiseksi olemme liittyneet lännen etupiiriin. EFTA sopimuksen syntyvaiheet ovat hyvä esimerkki, kuinka vaikeaa Suomen oli irrottautua Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Suomen jäsenyys neuvottelut Euroopan vapakauppasopimukseen liittymisestä kestivät vuosikymmeniä Neuvostoliiton yrittäessä torpata jäsenyyden kaikin keinoin. Kekkonen panin sen alulle ja Koivisto reivasi Suomen EFTA:n täysjäseniksi 1985. Taas oli yksi side kytketty Suomen pitämiseksi lännen leirissä. Neuvostoliiton romahtaminen 1991 käynnisti maamme prosessin EU:n jäseneksi, mikä toteutui 1995. Ukrainan sota mahdollisti maamme Nato jäsenyyden.