Siirry pääsisältöön


2455. Poliittisten päätösten laatu on vaneeriakin ilmeikkäämpää


     Tänään HS:n Vieraskynä palstalla yliopisto-opettaja Veikko Halttunen ja tohtoriopiskelija Tiina Halttunen pohtivat, miten poliittisten päätösten laatua tulisi parantaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006553666.html). Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. He toivat esiin mm vaihtoehtojen merkityksen ja optimistisesti kylläkin opposition merkityksen päätöksien laatua parantavana tekijänä. Avoimuus ja tutkitun tiedon tärkeys olivat aivan oikein myös heidän agendallaan.
     Kyseen ollessa poliittiset päätökset tämä toisi aivan erityisesti asiakasnäkökulman painottamista. Tämä ei oikein käynyt ilmi kirjoituksesta. Raadollisessa todellisuudessa asiakkaina ovat vallassa olevien puolueiden äänestäjät ja jopa kuntatason oman puolueen poliitikot. Jos sallitaan erään länsimaan presidentin puheet saavutuksistaan äänestäjilleen, tutkittu tieto niistä on kaukana ja rationaalisuus vielä kauempana.
Otetaan muutama esimerkki kotimaasta.
     Ensiksi valtiovarainministeriössä ja sitä kautta hallituksessa tehtiin päätös lakkauttaa valtion monopoli tietohallintokeskus VTTK ja sallia virastoille tehdä päätökset ict:tään. Seurasi paljon yhteensopimattomia ict-järjestelmiä. Kilpailu toimi, mutta kokonaisuuden hallinta petti. Sitä kyllä yritettiin parantaa erilaisilla ministeriöiden välisillä yhteistyöelimillä, turhaan. Tätä seurasi miltei kaaos ja runsaasti turhia kustannuksia. Päätös oli poliittinen, hyötyjien saajina olivat yksityisten ict-firmat. Tilalle on perustettu uusi VTTK.
     Toiseksi samassa yhteydessä lakkautettiin katsastusfirmojen monopoliasema sallimalla yksityiset asemat. Kilpailu toimi ja laatu ei laskenut. Päätös oli onnistunut.
     Kolmanneksi kaupparekisteri oli kriisissä 1980-luvun lopussa käsittelyaikojen ollessa lähes vuosi. Asiakkaat olivat lähes raivoissaan. Aloitettiin epäpoliittinen saneeraus, joka onnistui. Tässä avainasemassa olivat faktat kuten nykyinen ruuhkan suuruus, käsittelyajat, käsittelyteho ja resurssit sekä motivaatio. Tehoa parannettiin uusilla prosesseilla ja tulospalkalla sekä jatkuvalla lähitiedottamisella. Hanke onnistui.
     Vieraskynäilijät kirjoittavat asiaa, mutta etenkin poliittisella ylätasolla muutosten vaikuttavuutta kuvaavat faktat ovat vain arvioita ja päätökset tehdään viimekädessä omien äänestäjäkuntien etuja ajaen. Ei niitä intuition ja mutu-tuntuman varassa kuitenkaan tehdä. Vaikuttavuuden mittaus on usein mahdotonta, muuten kuin pitkällä viipeellä ja jos silloinkaan. 
  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *