Asia on
todella niin, että Iankaikkinen elämä on olemassa. Sen todistamista ei tietenkään
saa jättää yhteen lauseeseen. Heti aluksi on sanottava, että tässä jutussa perusteluihin
ei käytetä minkään uskontokunnan fundamentteja ja pyhiä kirjoja. Todistelu
perustuu siihen, että käsitys avaruuden rakenteista, järjestelmistä, prosesseista,
osista ja vallitsevista laista on muuttumassa tieteelliseen tietoon pohjautuen.
Koska Iankaikkinen elämän olemassaoloa kohtaan tunnetaan suuria epäilyjä ja jopa sen kieltämistä, pitää ensi tarkastella aurinkokuntamme syntyä. Todistelu edellyttää, että on pakko pitää totena alkuräjähdystä.
Sen seurauksena ”tyhjään” avaruuteen sinkoutui valtavalla nopeudella valtava määrä kaasu- ja säteilysuihkuja sekä mahdollisesti kiinteää massaa miljardien vuosien ajan. Se oli yhtä valtavaa sekamelskaa.
Miljardien vuosien kuluessa kappaleita alkoi kertyä vetovoiman vaikutuksesta suuriksi massoiksi. Pienet suurten massojen vaikutuksien ulkopuoleella jatkoivat matkaansa. Yhden tällaisen suurmassan pintaan vetovoima veti yhä enemmän maassa. Synti meidän aurinkomme alkuversio X. Jossain vaiheessa tämä valtava massa X oli niin suuri, että X:n oma verovoima veti X:n pintaosaa keskipistettä kohti, jolloin ytimessä paine tuli niin suureksi, että siellä alkoi ydinreaktio. Tällaisia aurinkokunnan syntyjä oli lukematon märä.
Koska Iankaikkinen elämän olemassaoloa kohtaan tunnetaan suuria epäilyjä ja jopa sen kieltämistä, pitää ensi tarkastella aurinkokuntamme syntyä. Todistelu edellyttää, että on pakko pitää totena alkuräjähdystä.
Sen seurauksena ”tyhjään” avaruuteen sinkoutui valtavalla nopeudella valtava määrä kaasu- ja säteilysuihkuja sekä mahdollisesti kiinteää massaa miljardien vuosien ajan. Se oli yhtä valtavaa sekamelskaa.
Miljardien vuosien kuluessa kappaleita alkoi kertyä vetovoiman vaikutuksesta suuriksi massoiksi. Pienet suurten massojen vaikutuksien ulkopuoleella jatkoivat matkaansa. Yhden tällaisen suurmassan pintaan vetovoima veti yhä enemmän maassa. Synti meidän aurinkomme alkuversio X. Jossain vaiheessa tämä valtava massa X oli niin suuri, että X:n oma verovoima veti X:n pintaosaa keskipistettä kohti, jolloin ytimessä paine tuli niin suureksi, että siellä alkoi ydinreaktio. Tällaisia aurinkokunnan syntyjä oli lukematon märä.
Tämän ansioista X:n sisäisen ydinreaktorin takia ulkokuoren
osia sinkoutui avaruuteen ja osa Y jäi kiertämään X:ää. Y:n kappaleet
pommittivat ja kolaroivat vuosimiljardeja jatkuvasti toisiaan. Näin lopulta syntyivät meidän
aurinkokuntamme planeetat.
Ei ole mitenkään poissuljettu, etteikö ole miljoonia muita galaksityyppejä ja aurinkokuntia, joissa vallitsevat aivan toisen laiset ”luonnon lait”, kemialliset prosessit ja meidän materiaaleja vastaavat aineiden koostumusteoriat. Tätä voidaan pitää totena. On myös hyvin mahdollista, että ihmisen aivoihin tallentuneet sähkökemialliset prosessit kuoleman jälkeen siirtyisivät näihin toisenlaisiin galakseihin saaden minätietoisuuden muuttumaan toisenlaiseksi kuin maanpäällinen minätietoisuus
Ei ole mitenkään poissuljettu, etteikö ole miljoonia muita galaksityyppejä ja aurinkokuntia, joissa vallitsevat aivan toisen laiset ”luonnon lait”, kemialliset prosessit ja meidän materiaaleja vastaavat aineiden koostumusteoriat. Tätä voidaan pitää totena. On myös hyvin mahdollista, että ihmisen aivoihin tallentuneet sähkökemialliset prosessit kuoleman jälkeen siirtyisivät näihin toisenlaisiin galakseihin saaden minätietoisuuden muuttumaan toisenlaiseksi kuin maanpäällinen minätietoisuus
Kommentit
Lähetä kommentti