Siirry pääsisältöön

1823. Kun someprofiili alkaa muokata minuutta

     Vielä 1990-luvullakin nuori saattoi vetää erilaisia rooleja koulussa, jopa eri aineen tunneilla, sukujuhlissa, eri kaveriporukoissa, kotihipoissa, jne. Osin miksei vieläkin. Nyt noita roolin pätkiä ollaan hakkaamassa siekailematta Facefookin ja Instagramin, jne uumeniin erilaisina kuvina ja teksteinä, joita jo seuraavana päivänä saatetaan katua (Hki Yliopisto 01/16 Suvi Uski/Pauliina Susi). Kun tämä kertautuu vuodessa toiseen muiden hyväksyntää ja suosiota hakien, miten siinä sitten alat rakentaa tosielämän identiteettiä. Identiteettihän on aluksi muotoaan etsivää, hauras ja erilaisia aineksia testaavaa ja haastavaa.

     Tosielämän identiteetti on osa persoonallisuuden kehittymistä ja siksi äärettömän tärkeä kehitysvaihe nuoren kasvamisessa. Tätä eivät onneksi pääse seuramaan somessa reaaliajassa pomot, työkaverit, opettajat ja Facebook-seuraajat, vaan tällöin personallisuus pääse kehittymään turvallisesti koti- ja ystäväpiirisuoajassa välillä kimmokkeita ja positiivisia häiriötekijöitä ulkomaailmasta testaten.

     Kun some-esiintyminen valtaa liikaa mielen, vaarana on, että tosiarjessa aletaan elämään elämää, joka istuu someprofiiliin ja joka jopa vahvistaa sitä, viis todellisuudesta. Tämä on mieletöntä elämän haaskausta ja käy ajan mittaan jo teknisesti mahdottomaksi somehistorian kasvaessa yhä mittavammaksi ja rönsyilevämmäksi.

     Lopuksi tosi-somettaja menee solmuun itsensä ja some-minänsä kanssa. Tällainen pitkäkestoinen some-minä on haitaksi identiteetin ja minuuden kehittymiselle, ellei ota sitä vain eräänlaisena hetken leikkinä kännykän näytöllä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *