Siirry pääsisältöön

1903. Kun viha hallitsee elämää


     Köyhyys on hyvä syntipukki moneen asiaan. Se kuulemma on hyvä kasvualusta ääriliikkeille ja nettiraivolle, ylipäätään vihalle. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä köyhillä menee aika elannon etsimiseen eikä niinkään vihanpitoon.

     Myös tiedon puutetta esitetään syyksi vihapuheiden nostattamiseen. Sekään ei päde, sillä peruskoulu jakaa tietoa ja myös media on täynnä tieota. Media tarjoaa kuitenkin vain alustoja, joissa itse kukin voi esittää mielipiteitä ja raivon purkauksia.

     Sen sijaan voi käydä päinvastoin. Omasta ääriajattelusta tulee niin keskinen osaa elämä, että tiedon lisäämisestä huolimatta kaikki muu on toiseutta. Tästä syystä ääriajattelijan kanssa ei voi kunnolla argumentoida.

     Tässä yhteydessä pitää huomata, että ääriajattelu on ääriajattelua, jos se suhteutetaan maltillisuuteen, ja ääriajattelu usein jää vain ajatteluksi.

     Vihanpidolle otollisen maaperän muodostavat huonot elämän kokemukset autoritäärisetä ympäristöstä. Kannattaa huomata, että 1980-luvulle asti Suomen lähiympäristö, etenkin maaseudun köyhiin, on ollut hyvin määräysvaltainen jopa tiukan autoritäärinen, jossa yksittäinen perhe saattoi joutua elämää hyvin eristettyä elämää ja varuillaan olon ilmapiirissä. Se ei voinut olla rasittamatta psyykettä. Kokemukset voivat olla joko henkilökohtaisia tai ryhmäkohtaisia. Lapseen kohdistuva naapureiden vihanpito voi mennä niin pitkälle, että kansakouluun ei päässyt kyläteitä pitkin, vaan piti käyttää valtion teitä. Lisämatkaa kertyi useita kilometrejä.

      Tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan ääriajatteluun taipuvilla on lapsenomainen mustavalkoinen tapa ajatella. Heidän persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä ovat paranoidisuus ja tarve nähdä syyllisiä ja vihollisia joka puolella.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *