Siirry pääsisältöön

609. Poliisikomentaja Riikosen esiintymien A-studiossa 24.2

Poliisikomentaja Jukka Riikosen johdonmukainen esiintymin A-studiossa 24.2 heijasteli hyvin Helsingin poliisilaitoksen työrytmiä ja organisaatiokulttuuria. Esiintyminen esiintymisenä oli hyvä ja johdonmukainen. Ohje- ja virkasäännöt luovat toiminnan perustan. Kukin taso ohjaa alempaa ja ottaa vastaan viestejä toisiltaan. Kenttä tasolla laaditaan operaatiosuunnitelmia, joista raportoidaan.

Tämä on varma ja luotettava byrokraattisen organisaation elämäntapa. Johtamisen ja organisoinnin alustana tämä sopii Helsingin poliisilaitokselle. Täydennyksekseen se kuitenkin vaatii ketteriä ja reagoivia lisäelementtejä. Niitäkin laitokselta  kyllä löytyy ja niitä myös käytetään. Hyvä niin.

Mutta nyt näyttää siltä, että Aarnion tapauksessa laitos soveltaa byrokraatista johtamismallia loppuun saakka rentoutumatta interaktiiviseksi. Komentajalla ei ollut tapauksesta mitään kerrottavaa, eikä hän tiedä mitään syytteen alaisista törkeistä rikoksista. Syyttäjä tutkii eikä hän halua mitään varjo-oikeudenkäyntiä. On ammattitaitoisen tiedottajan laatimat tiedotteet.

On totta, että tähän mennessä tänä vuonna laitokselta on tullut noin 65 tiedotetta. Yllä todettu antaa kuitenkin viitteitä, että  Riikoselta puuttuvat pystysuuntaiset johtamisprosessit kenttätason epäkohtien tuomisesta johon tietoon.

Historiallisesti poliisikomentajan asema on aina etabloitunut hyvin tiivisti maan valtaeliittiin. Kekkosen aikana yhteys oli kaikkein tiivein. Jopa niin, että eräällä ylikomissaarilla oli suora yhteys Kekkoseen. Nyt komentajan valta-asema näkyy niin, että sisäministerin pyydettyä häntä pohtimaan jatkoaan Riikonen ei edes harkitse eroa. Paatero sentään pohti asemaansa.

Asiantuntijat ovat käyneet pitkää ja epätoivoista kamppailua löytääkseen Helsingin poliisilaitoksen kaltaisille komentotasoihin perustuville valtion organisaatioille sopiva johtamismalli. Sen toivottiin löytyvän byrokraattisen ja palveluja korostavan johtamismallin väliltä. Sitä ei ole vielä löytynyt. Varmaa kuitenkin on, että byrokraattisen mallin sisällä toimintatapoja voidaan viilata modernin organisaation suuntaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *