Siirry pääsisältöön

590. Savua ja tulta – takat kuntoon

Meillä Suomessa arvioidaan menehtyvän vuodessa 1000 ihmistä ennen aikaiseen kuolemaan tulipesien aiheuttamiin pienhiukkaspäästöihin. Polttohiukkasiin verrattuna katupöly on lähinnä viihtyvyyshaitta.

Pienhiukkasongelma on suurin talvella. Silloin ilma seisoo ja sen alaosa voi olla lähes liikkumaton ja hiukkasia läpäisemätön. Autojen päästöt ja niiden syntymisen prosessit tunnetaan, ja päästöihin voidaan vaikuttaa muiden muassa verotuksella ja moottoriratkaisuilla.

EU tullee tiukentamaan vuonna 2015 kantaansa  takkojen pienhiukkaspäästöihin. Sitä ennen itse kukin takan omistaja voi tehdä on osuutensa ilman laadun parantamiseksi. Vanhat konstit eivät ole kadonneet mihinkään.

Puiden pitää olla kuiva, täytyy malttaa kuivattaa ainakin vuoden. Siinä säästyy puuta, rahaa ja ilmaa. Hyvä tapa on jakaa poltettavaksi tarkoitettu puukasa kahteen- kolmeen osaan. Erät poltetaan toisen alkaessa hiipua. Puut ladotaan vaakatasoon pesän pohjalle ja sytytetään päältä. Tämä on tärkeää. Silloin ne palavat hitaasti ja kuivat puut korkealla lämpötilalla. Jos pesällinen puita ottaa ilmaa arinan kautta, voi syntyä kaasuja ja palaminen on nopeaa. Lämpö menee hormista harakoille. Mökin takka on  hyvä polttopesä. Siinä puut yleensä  eivät saa ilmaa alhaalta arinan kautta, vaan etupeltien säätöluukkujen kautta. Säädöt pienelle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *