Siirry pääsisältöön

588. Julmuuden vankkurit

Julmuus on ihmiskuntaan kuuluva vitsaus. Usein kuvitellaan, että vain ihmiset ovat julmia. Eläimethän eivät voi olla julmia, koska niillä ei ole moraalia. Ne tappavat saadakseen syötävää.

Ei ole kunnon tutkimusta, miten tv:ssä koko ajan näkyvä yhä raaemmaksi tullut väkivalta vaikuttaa lapsiin ja yleensäkin ihmisten suhtautumisessa väkivaltaan. Ei ainakaan myönteisesti. Kautta maailman on ollut tavattoman julmia ja kiduttavia ihmisiä ja jengejä. Suurin väkivaltajengi on nyt Japanin jakuza, johon kuuluu 80000 jäsentä. Se syntyi Japanin ydinpommien raunioille myymään anastettua tavaraa kirpputoreilla. Suomessa on muutama psykopaatti suljettuna eliniäksi laitokseen.

Se tiedetään, että antiikin aikana  ja keskiajan alkupuolella valtiot ja yhteiskunnat olivat julmempia kun nyt. On tietenkin vaikeaa kuvitella, onko julmempia diktaattoreita kuin Stalin, Mao Zedong, Pol Pot ja Hitler. Heidän yhteinen saldonsa lienee toista sataa miljoonaa ihmishenkeä.

Uskoimme hölmösti, että toisen maailmansodan päättyminen merkitsi myös raakuuksien loppumista, ainakin lientymistä. Päin vastoin kävi. Kymmenet tuhannet entiset SS-miehet löysivät itsenä liittoutuneiden salaisten poliisien palkkalistoilta. Ehkä kammottavin esimerkki oli, kun Lyonin teurastaja Klaus Barbie hääri brittien salaisen tiedustelun agenttina. Länsimaat kuvittelivat hänellä olevan jotain arvokasta tietoa Neuvostoliitosta. Ei olut.  Myöhemmin miestä suojelivat Etelä-Amerikan valtiot, Bolivia. De Gaulle piti ympärillään murhayksikköä. Se tehtävä oli muiden muassa tappaa asekauppiaita, siinä sivussa lapsia kuoli. Britit ja ranskalaiset sotkeutuvat törkeästi Biafran sotaan 1960-luvulla. Nämä kaksi sankarmaata surmasivat öljykiihkossaan välillisesti 40000 afrikkalaista. Vasta nyt alkaa paljastua suomalaisten törkeydet jatkosodassa.

Niin se eläinten moraali ja ihmisten moraali. Kumman pitäisi ottaa oppia toiselta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *