Siirry pääsisältöön

2290. SITRA:ssa tarvitaan muutosjohtaja

     Sitrassa on johtajan paikka auki. Haasteita tulee riittämään, sillä se kotisivujensa mukaan ajaa Suomen asiaa toimimalla tulevaisuuden tekijänä. Tämä on oikein, sillä sen omista Suomen kansa.  Hallintoneuvostossa istuu kansanedustajia ja hallituksessa ministeriöiden edustajat. Siellä työskentelee 180 henkilöä, joista 80  prosentilla on korkeakoulututkinto. Pääosa työstä toteutuu projektityönä, jossa on pääsääntöisesti myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Sitra arvioi säännöllisesti toimintansa vaikuttavuutta. Eduskunnan tilintarkastajat valvovat sitä.
     Yllä oleva kuvaus on suora mukaelma Sitran kotisivuilta. Näyttää siltä, että sen sisään arvioimaan sen todellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei pääse kirveelläkään. Joku voi järkevästi kysyä, että miksi pitäisi. Onko edes syytä epäillä? Ei ole syytä epäillä mutta, kun on kyse Suomen kansan isännättömästä rahasta, jonka äärellä toimii kymmenien eri intressitahojen edustajat, aina pitää olla valveilla. Kun on projekteja ristiin ja rastiin sekä niiden välillä laskutusta myös ristiin ja rastiin ja kun jokin projektin jäsenen taustaorganisaatio painastaa, mahdollisuus rahojen käytön väljään tulkintaan on mahdollista. Tämä etenkin sen takia tulokset voivat hyvin vaikeasti mitattavia.
     Sen toinen suuri ongelma liittyy asiantuntijaorganisaation johtamiseen. Pahimmillaan se on kuin ihmispörssin johtamista, jossa jokaisen henkilön arvo punnitaan jatkuvasti.  Tämä vaatii työyhteisön jäseneltä itsensä tarkkailua, käytöksen jatkuvaa säätelyä tilanteen mukaan ja jokaisen muun arvovallan tuntemista, jotta hänen asemansa työyhteisössä oli mahdollisimman korkea. Etenkin, jos työyhteisö on autoritäärisesti johdettu, nämä piirteet entisestään korostuvat.
     On selvä, että Sitraa ei voida syyttää eikä epäillä rahojen väärinkäytöstä eikä huonosta johtamisesta. Se on kuitenkin yleisten organisaatiolainalaisuuksien perusteella riskialtis mainitun laisiin ongelmiin kuten moni muukin senkaltainen organisaatio.

  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3335. Ylen Jälkipörssin näkemys työmarkkinatilanteesta

Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

785. Isäni kätteleminen

Vuotta ennen Los Angelesin kisoja Taimi ja Anja kuolivat. Kättelin isääni ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen Anjan hautajaisissa. Vuoden päästä tapasin isäni uudelleen Kallen hautajaisissa. Abel istui tyynenä ja oli hyvin samannäköinen kuin Kalle eläessään. Perunkirjoituksessa selvisi Kallen ja Hiljan myyneen Taimille koko vähäisen omaisuutensa, koska isäni oli Juhanin mukaan jo saanut perintönsä.   Menimme sunnuntaina katsomaan Hauhonselän niemen kärjessä sijaitsevaa kesäasuntoa. Umpeen sataneella lumisella polulla vastaan tuli joku toinen katsoja, joka huikkasi ahkiotaan vetäen, että vesi oli kuulemma kalastukseen kelpaamaton ja järvi pohjaan saakka jäässä. Tästäkin huolimatta seuravana maanantaina teimme kaupat, vaikkei meillä ollut tietoa, mistä saisimme kauppahinnasta puuttuvan 100 000 markkaa. Jyväskylän säästöpankin pankinjohtaja ratkaisi asian meille myönteisesti, kun hän kuuli Ilonan olleen anoppini. Vasta keväällä jäiden sulamisen jälkeen näimme Hauhonse...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *