Siirry pääsisältöön

2287. EU on tärkeämpi kuin koskaan ja eurooppalainen identiteetti EU:n kansalaisuutena on lyönyt itsensä läpi moraalien kilpailuissa

     Tavallisesti käännepiste, peripetia antiikin näytelmän traaginen juonen käänne, käsitetään jyrkäksi. Olkoon käänne hidas tai nopea, se voi olla vaarallinen. Käänne voi aluksi olla niin hidas, ettei sitä edes huomaa. Näin on ollut käymässä EU:ssa.

     Käännepisteen konkretisoimiseksi siinä kannattaa käsitellä nykyhetkeä ottamatta kantaa siihen, milloin muutos tapahtui.
      Eurooppalainen identiteetti EU:n kansalaisuutena on lyönyt itsensä läpi eri maanosien globaaleilla arvomarkkinoilla. Yhä useampi eurooppalainen tuntee itsensä eu- eurooppalaiseksi ja hyväksyy siihen kuuluvat arvot ja on niistä ylpeä. Tämän näkee, kun kulkee eri maissa tavallisten ihmisten joukoissa toreilla ja kylillä. Monet Afrikan ja Lähi-idän maat ja jopa osa Euraasian kansalaisista pitää EU:ta ”mallimaana” ja hyvänä paikkana asua.
     Finanssikurimuksen aikaan EU:n instituutiot hoitivat kriisin jotenkuten, osin kovakouraisestikin, mutta kuitenkin. Monen kiroamasta EU:n sääntöjärjestelmästä on sittenkin tullut mekanismi, jolla on voitu vaikuttaa tavalla tai toisella  positiivisesti koko alueen talouteen, kilpailukykyyn, sosiaalisin oloihin, luonnon ja ilmaston saastumisen vähenemiseen, pakolaisvirtojen inhimillistämiseen.
     Pessimisti voi sanoa tähän, että te puhutte höpöjä, koska tulokset ovat heikkoja. Tähän voidaan todeta, että jos meillä ei ole EU:ta, mikä tai kuka näitä yhteisiä asioita hoitaisi, Venäjä, Kiina, USA, Populistit?
     Mennään EU:n käännepisteeseen takaisin. Varmaan saattaisi löytyä tilastokirjoista tietoja, miten EU:n kannatus sen eri maissa on kehittynyt, mutta käännepiste tapahtui finanssikriisin aikoihin. Kuten melkein aina tämäkin käännepiste, oli aluksi tuhoa ennustavaa. Lopulta se kuitenkin osoittautui EU:n  ja sen kansalaisten identiteettiä jatkuvasti vahvistavaksi voimaksi.  Se on nyt vahva identiteetti, joka sanoi eilen TV:ssä Briteille: ”Me odotamme”.


     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *