Siirry pääsisältöön

4036. Euroopan suurmaita ei kiinnosta hevosen potkua enempää Suomen kohtalo kriisissä

Tosi uhka- ja sotatodellisuudessa Euroopan suurvaltoja, kuten Britanniaa, Ranskaa ja Saksaa, ei kiinnosta hevosen potkaisua enemmän, miten Suomelle käy.  Tämä nähtiin jo Talvisodassa. Ruotsin panos oli suurin  käsittänen noin  muutaman tuhannen vapaehtoisen ja ruoka-avun lähettämisen  Britannia lupasi suuria, mutta sen todellinen apu oli mitätön. Italian sotaperinteet ovat puheissa kovat, mutta todellisuudessa mitättömät. Todellisuudessa Italiaa Välimeren suojassa ei kiinnosta  sentin vertaa Suomen kohtalo.  Saksa on sidottu oman haamuunsa toisen maailman sodan kahleissa.  Nyt maa ei tiedä miten päin se selittelisi aikeitaan vahvistaa mitätöntä nyky armeijaansa mitättömäksi 200 tuhannen käsittäväksi pelote- ja puolustusarmeijaksi.  Ei mitenkään. Kreikasta ja sen Balkanin kumppaneista ei riitä Suomelle edes eväsleiviksi. Pyreneiden niemimaan maat nukkuvat ruususten unta merien suojaamina.  Baltian mailla riittää uhkakuvien torjumisessa aivan riittävästi tekemistä omasta takaa. Norja on lähellä, mutta miksi se säntäsi Suomen apuun, kun kaikki elämiseen ja turvallisuuteen liittyvä  näkyy, kun vilkaisee länteen Atlantin valtameren suuntaan. Ruotsi on myös lähellä, mutta kokemukset varovaisuuden hylkäämisestä aktiivisen toimeenpanon siasta on hyvin negatiivisia. Suomen solmimat sotilasliitot ovat vain hyviä aikeita (Suomen ja Yhdysvaltojen Puolustusyhteistyösopimus (DCA) )  Kautta historian tällaiset sopimukset ovat kuitenkin osoittautuneet todellisuudessa hyvin epävarmoiksi tueksi heikommalle osapuolelle. EU:sta tässä yhteydessä ei juuri kannata puhua mitään.

Niinpä käteen ei jää kuin oman puolustuksen vahvistaminen, mitä onneksi juuri parhaillaan tehdään. Toivoa sopii, että näille hyville pyrkimyksille aika ei lopu kesken.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *