Siirry pääsisältöön

4036. Euroopan suurmaita ei kiinnosta hevosen potkua enempää Suomen kohtalo kriisissä

Tosi uhka- ja sotatodellisuudessa Euroopan suurvaltoja, kuten Britanniaa, Ranskaa ja Saksaa, ei kiinnosta hevosen potkaisua enemmän, miten Suomelle käy.  Tämä nähtiin jo Talvisodassa. Ruotsin panos oli suurin  käsittänen noin  muutaman tuhannen vapaehtoisen ja ruoka-avun lähettämisen  Britannia lupasi suuria, mutta sen todellinen apu oli mitätön. Italian sotaperinteet ovat puheissa kovat, mutta todellisuudessa mitättömät. Todellisuudessa Italiaa Välimeren suojassa ei kiinnosta  sentin vertaa Suomen kohtalo.  Saksa on sidottu oman haamuunsa toisen maailman sodan kahleissa.  Nyt maa ei tiedä miten päin se selittelisi aikeitaan vahvistaa mitätöntä nyky armeijaansa mitättömäksi 200 tuhannen käsittäväksi pelote- ja puolustusarmeijaksi.  Ei mitenkään. Kreikasta ja sen Balkanin kumppaneista ei riitä Suomelle edes eväsleiviksi. Pyreneiden niemimaan maat nukkuvat ruususten unta merien suojaamina.  Baltian mailla riittää uhkakuvien torjumisessa aivan riittävästi tekemistä omasta takaa. Norja on lähellä, mutta miksi se säntäsi Suomen apuun, kun kaikki elämiseen ja turvallisuuteen liittyvä  näkyy, kun vilkaisee länteen Atlantin valtameren suuntaan. Ruotsi on myös lähellä, mutta kokemukset varovaisuuden hylkäämisestä aktiivisen toimeenpanon siasta on hyvin negatiivisia. Suomen solmimat sotilasliitot ovat vain hyviä aikeita (Suomen ja Yhdysvaltojen Puolustusyhteistyösopimus (DCA) )  Kautta historian tällaiset sopimukset ovat kuitenkin osoittautuneet todellisuudessa hyvin epävarmoiksi tueksi heikommalle osapuolelle. EU:sta tässä yhteydessä ei juuri kannata puhua mitään.

Niinpä käteen ei jää kuin oman puolustuksen vahvistaminen, mitä onneksi juuri parhaillaan tehdään. Toivoa sopii, että näille hyville pyrkimyksille aika ei lopu kesken.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *