Siirry pääsisältöön

1806. Järjestelmän alamaiset

      Kun seuraa, miten yhteiskunnallisista suurista operaatiosta kerrotaan julkisuuteen ja niitä järjestelmän edustajat kommentoivat, tulee lähinnä mieleen onnistumisen liioittelu, oman tärkeyden korostaminen ja asiakkaan tahallinen provosointi ja loukkaaminen.

     Valtion suuret ict-hankkeet tulevat syntilistan kärjessä. Hankepäällikön mukaan ne aina ovat onnistumaisillaan, kuten Suomen e-road. Team-Finland on ollut sen itsenä milestä loistava menestys, vaikka 95 prosenttia yrityksistä ei tiedä siitä mitään (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423851333089).

     Terveydenhoito- ja maakuntauudistukset hallituksen mielestä saadaan takuuvarmasti toteutetuiksi tänä vaalikautena, vaikka jo peruslailliset tulkinnat tulevat muodostamaan näille valtavan karikon. Hallituksen hätää tässä kuvaa hyvin ministeri Rehn lausunto ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528)

     Järjestelmän edustajan kaikki tietävän, uusimman lausunnon antoi THL:n professori Patronen. Hänen mestaroimansa käypähoito-ohjeen mukaan unilääkkeiden käyttöä rajoitetaan nykyisestä 400000 noin 30000 käyttäjään. Pitää vain soittaa esimiehelle aamulla ja kertoa tulevansa töihin vasta, kun pääse vuoteesta ylös unettoman yön jälkeen (https://www.google.fi/search?q=leeni+peltonen+kotiliesi&biw=985&bih=503&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiw49z6sKnKAhVqv3IKHZ7RBckQ_AUIBigB#tbm=isch&q=a-studio+patronen). (Yle, a-studio, 12.1.)

     Patronen ei kertonut, mitä vaikutuksia syntyy uuden käypähoito-ohjeen soveltamisen jälkeen, kun 3000000 nukkuu huonosti yönsä. Mitä ilmeisemmin ennen aikainen kuolleisuus nousee tässä ryhmässä, jolloin vahinko on suurempi kuin unilääkkeiden saannin rajoittamisen mahdolliset hyvät seuraukset.

     Patrosen esitys siitä, että unettomia aletaan ohjaamaan parempaan uneen terveyskeskuksissa, kun ensin hoitohenkilökunnalle annetaan koulutusta, on naiivi ja asiakkaita loukkaava. Nykyisessä sotesotkussa ja leikkausilmapiirissä tällaiset puheet tuntuvat lähes narrimaisilta samoin, kuin viestintäkonsultti Leeni Peltosen ohje käsitellä päivällä ikävät asia päässään, etteivät ne illalla tule mieleen. Ne saattavat tulla ikävimmillään silloin käsitellyksi kaksi kertaa vuorokaudessa. Rauhallinen kävely oli tervetullut ohje.
      Onneksi löytyy yksityisajattelijoita, jotka eivät niele kaikkea, mitä järjestelmä suoltaa. Psykiatri Matti. O. Huttunen tyrmäsi Patrosen perustelut unilääkkeiden vähentämisestä perusteettomina. Huttusen mukaan unilääkkeiden käyttö on parempi vaihtoehto kuin unettomuus ja järjestelmän edustaja Patrosen pelottelut vain pahentavat unettomuutta (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177607624)

     Professori Erkki Vauramo esitti päivän HS:ssä oleellisen kysymyksen, miksi helsinkiläisten pitää tyytyä päättäjien pohdintaan, onko kolme vai neljä kuukautta sopiva aika päästä lääkäriin yleiseurooppalaisen tason ollessa 1-2 päivää (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177573661).

     Sanotaan, että parhaat valehtelijat uskovat omiin valheisiinsa, mutta onneksi ei meidän järjestelmä vielä tässä vaiheessa ole.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *