Siirry pääsisältöön

3016. Oliko kristinusko Lännen salainen ase muita alueita parempaan menestykseen

Usein tulee ajateltua ja joskus kysyttyä itseltä, miksi juuri Länsi-Euroopassa keksinnöllisyys virsi. Ludvig XIV:n Versaillesin linna oli täynnä uutta tekniikka mm vedensiirtojärjestelmä 120 metriä ylös linnan järjestelmiin ja monimuotoiset peiliasetelmat olivat sen ajan huippua. Ranska on vieläkin kuulu peileistään. Sekä Ranska että Britannia vakoilivat toisensa hyvin kehittynyttä laivanrakennustekniikkaa. Britannia oli aivan oma lukuansa innovatiivisuudessa höyry -ja kehruukoneista lähtien. Miksei Lähi-idän eikä Intiassa virinnyt läsi eurooppalaista keksinnöllisyyttä?

Yksi tekijä saattaa olla avoimena odottava Atlantin valtameri, jonka kautta mm Espanja ja Britannia rikastuivat suunnattomasti. Tämä saattoi mahdollistaa rikastuneiden ja vireiden ihmisten puuhailut keskustojen parissa, mutta miksi vain Britanniassa. Oliko sattuma, että Lännen valistusfilosofit kuten Bentaham, Franklin, von Humboldt, Jefferson, Paine ja Montesquieu, Lock, jne loivat maaperää ajatukselle, että ihmisen tulisi kehittää taitojaan ja ajattelullaan. Tuntuu ehkä vaikealta uskoa näin olevan. Ehkä suurin syy oli kirkon valitustyöllä ja tähän liittyvällä alaluokan kouluttamisella. Tämä koulutus sisälsi tietenkin Raamatun pänttäämistä, mutta siinä oli mukana myös yleistä valistamista ja käytännön oppien jakamista.

Ehkä Länsi-Euroopan etevyys verrattuna muun uskontokunnan maihin johtuu Länsi-Euroopan valistusaatteista yhdistettynä koulutus- ja yliopistojärjestelmän kehittyneisyyteen sekä yksittäisistä nerokoista naisista ja miehistä. Kristinuskolla saattaa sen aikalaiskahistavuudestaan huolimatta olla ratkaiseva merkitys Lännen menestymisessä-


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *