Siirry pääsisältöön


3016. Oliko kristinusko Lännen salainen ase muita alueita parempaan menestykseen

Usein tulee ajateltua ja joskus kysyttyä itseltä, miksi juuri Länsi-Euroopassa keksinnöllisyys virsi. Ludvig XIV:n Versaillesin linna oli täynnä uutta tekniikka mm vedensiirtojärjestelmä 120 metriä ylös linnan järjestelmiin ja monimuotoiset peiliasetelmat olivat sen ajan huippua. Ranska on vieläkin kuulu peileistään. Sekä Ranska että Britannia vakoilivat toisensa hyvin kehittynyttä laivanrakennustekniikkaa. Britannia oli aivan oma lukuansa innovatiivisuudessa höyry -ja kehruukoneista lähtien. Miksei Lähi-idän eikä Intiassa virinnyt läsi eurooppalaista keksinnöllisyyttä?

Yksi tekijä saattaa olla avoimena odottava Atlantin valtameri, jonka kautta mm Espanja ja Britannia rikastuivat suunnattomasti. Tämä saattoi mahdollistaa rikastuneiden ja vireiden ihmisten puuhailut keskustojen parissa, mutta miksi vain Britanniassa. Oliko sattuma, että Lännen valistusfilosofit kuten Bentaham, Franklin, von Humboldt, Jefferson, Paine ja Montesquieu, Lock, jne loivat maaperää ajatukselle, että ihmisen tulisi kehittää taitojaan ja ajattelullaan. Tuntuu ehkä vaikealta uskoa näin olevan. Ehkä suurin syy oli kirkon valitustyöllä ja tähän liittyvällä alaluokan kouluttamisella. Tämä koulutus sisälsi tietenkin Raamatun pänttäämistä, mutta siinä oli mukana myös yleistä valistamista ja käytännön oppien jakamista.

Ehkä Länsi-Euroopan etevyys verrattuna muun uskontokunnan maihin johtuu Länsi-Euroopan valistusaatteista yhdistettynä koulutus- ja yliopistojärjestelmän kehittyneisyyteen sekä yksittäisistä nerokoista naisista ja miehistä. Kristinuskolla saattaa sen aikalaiskahistavuudestaan huolimatta olla ratkaiseva merkitys Lännen menestymisessä-


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *