Siirry pääsisältöön

2420. Nykyinen valtakunnansyyttäjä ja oikeuskansleri tehostavat rutkasti laillisuusvalvontaa

     Kun korkeaan ja vaikutusvaltaiseen virkaan valitaan pätevä, asioihin voidaan tarttua erilaisella otteella kuin, jos virkaan oli valittu hyvävelikaveri. Tämä on havaittu esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin toiminnassa.
    
Toiviainen nosti prosessin Helsingin poliisin ylintä johtoa vastaan Aarnio jupakan ilmiantorekisterin epäillyistä laiminlyönneistä. Tämä olisi jäänyt tekemättä, jos paikalle olisi nostettu hyvävelimies. Hänelle oli varmaankin kiusallista seurata edeltäjänsä tempauksia valtakunnansyytäjän viran hoidossa. Nyt hän pyytää eduskunnalta lupaa nostaa syyte kansanedustaja Juha Mäenpäätä vastaan viha- ja natsipuheista.
    
Tuomas Pöysti on hyvin jämäkkä soten perustuslaillisuuskysymyksissä, vaikka peruslakivaliokunta toki tekee lopulliset ratkaisut. Hän on myös ollut tiukka valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimittämisessä sallimatta viran uudelleen auki julistamista. Pöysti on myös valvonut, että poikkeuslain soveltamisessa noudatetaan tiukasti peruslain säädöksiä. Tarkastusviraston pääjohtaja-aikana hän osoitti tinkimätöntä asialinjaa.
     T
ämä kaksi tapausta eivät tietenkään osoita, etteikö muussakin virkamieskunnassa olisi jämäköitä ja asialinjaa, mutta myös lakia noudattavia virkanaisia ja -miehiä. Vähän säälittää koronarategiasta vastaavia viranomaisia. Media vaatii heiltä selkeyttä ja avointa tiedottamista asioista, joka on kaikkea muuta kuin selkeä ja jonka strategia on superhybridi. Jälkimmäiseen sopii analogiaksi, jossa henkilö yrittää pysyä pimeässä metsässä oikealla polulla tunnustelemalla ympärillä olevaa maaperää ja kasvillisuutta. Tästäkin voi tietenkin tiedottaa, että metsän menee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *