Ihmisluonne muovautuu ympäristön mukaan. Tästä esimerkkinä II
maailmansodan heti päättymisen jälkeinen aika, jolloin kauheuksien loppuminen
vapautti ihmiset miljoonittain kuukausien onnen tunteeseen. Jo sitä ennen kolonialismin
pahimpien raatelujäljet olivat yhteiskuntien melskeisissä sodissa ja uudelleen
järjestelyissä arpeutuneet rosoisiksi mieliksi ja sielun haavoiksi, mutta nyt
iloittiin.
Kuitenkaan missään osassa maapalloamme kolonialismi, puhumattakaan sodista ei ole jättänyt jälkeensä pysyvästi onnellista valtiota tai yhteiskuntaa. Niin paljon kuin kristinusko onkin tuonut kaikenlaista hyvää ihmisyhteisöille mm. tieteellä ja koulutuksella, se on myös ollut armoton piiskuri levittämään sotien kautta valtaansa. Toinen yhtä vahva ja peräänantamaton on ollut hallitsijan ja hänen apuriensa vallan ja rikastumisen himo.
Onneksi kolonialismi on hellittänyt eikä ole enää meren mustaa kolmiota, jota reittiä orjalaivat seilasivat Euroopasta Afrikan länsi rannan kautta Kariabiameren saarille mm. Bahamaan ja Haitiin. Kolonialismilla on kuitenkin nykyaikana vankka jalansija, mikä on myrkkyä koronan voittamiselle. Sitä kuvaa Thatcherin aiempi uho, että hän on hyvin kärsivällinen, kunhan hänen tahtonsa toteutuu. Niinpä Britannia hyökkäsi toiselle puolen maapalloa Argentiinan itäpuolella sijaitsevalle Falklandin saarelle, jonka Thatcher katsoi kuuluvan etupiiriinsä. Brittiläinen ydin sukellusvene upotti argentiinalaisen aluksen 350 sotilaan hukkuessa. Tuoreessa muistissa on rohingya-siviilien massa-ajoa pois Myanmarista. Keskellä Eurooppa sijaitsevalla Belgialla ja sen kuninkaalla Leopold II:lla oli omassa omistuksessaan Afrikan Kongo, joka vasta 1960 itsenäistyi tasavallaksi.
Kun näitä ”Kongon tasavaloja” maapallo on pullollaan, herää kysymys, kuinka solidaarisia valtiot voivat olla toisilleen koronapandemiassa. ”Kongot” osoittavat, että huonosti. Tätä vahvistavat kehitteillä olevan korona rokotteen ja suojamaskien kaappausuhkaukset. Suuri uhka on, että koronassa mahtivaltiot unohtavat pienet, kun koronan pudotuspelit alkavat
,
Kuitenkaan missään osassa maapalloamme kolonialismi, puhumattakaan sodista ei ole jättänyt jälkeensä pysyvästi onnellista valtiota tai yhteiskuntaa. Niin paljon kuin kristinusko onkin tuonut kaikenlaista hyvää ihmisyhteisöille mm. tieteellä ja koulutuksella, se on myös ollut armoton piiskuri levittämään sotien kautta valtaansa. Toinen yhtä vahva ja peräänantamaton on ollut hallitsijan ja hänen apuriensa vallan ja rikastumisen himo.
Onneksi kolonialismi on hellittänyt eikä ole enää meren mustaa kolmiota, jota reittiä orjalaivat seilasivat Euroopasta Afrikan länsi rannan kautta Kariabiameren saarille mm. Bahamaan ja Haitiin. Kolonialismilla on kuitenkin nykyaikana vankka jalansija, mikä on myrkkyä koronan voittamiselle. Sitä kuvaa Thatcherin aiempi uho, että hän on hyvin kärsivällinen, kunhan hänen tahtonsa toteutuu. Niinpä Britannia hyökkäsi toiselle puolen maapalloa Argentiinan itäpuolella sijaitsevalle Falklandin saarelle, jonka Thatcher katsoi kuuluvan etupiiriinsä. Brittiläinen ydin sukellusvene upotti argentiinalaisen aluksen 350 sotilaan hukkuessa. Tuoreessa muistissa on rohingya-siviilien massa-ajoa pois Myanmarista. Keskellä Eurooppa sijaitsevalla Belgialla ja sen kuninkaalla Leopold II:lla oli omassa omistuksessaan Afrikan Kongo, joka vasta 1960 itsenäistyi tasavallaksi.
Kun näitä ”Kongon tasavaloja” maapallo on pullollaan, herää kysymys, kuinka solidaarisia valtiot voivat olla toisilleen koronapandemiassa. ”Kongot” osoittavat, että huonosti. Tätä vahvistavat kehitteillä olevan korona rokotteen ja suojamaskien kaappausuhkaukset. Suuri uhka on, että koronassa mahtivaltiot unohtavat pienet, kun koronan pudotuspelit alkavat
,
Kommentit
Lähetä kommentti