3339. Maamme on menossa myös kohti sosioekonomista lamaa

Maamme on soteien jälkeisessä suurimmassa ikävien asioiden keitoksessa porisemassa vailla näkemystä, millaiseen soppaan olemme joutumassa. Pessimisti sanoisi, että olemme jo lirissä. Syntyvyys luku on 1,25, kun sen säilyttääksemme väestömme terveen ikärakenteen ja kasvun pitäisi olla kahden luokkaa. Ikääntyneiden ihmisten määrä nousee melkoista vauhtia, kun saman aikaisesti vanhushuollon resurssit vähenevät pelottavasti, ikäihmisten asemaa on kriisiytymässä. Jos tuottavuutemme nousisi hyvälle tasolle, se toisi apua myös ikäihmisille. Tuottavuuden matala taso ei on myrkkyä kilpailukyvyllemme, joka muutoinkin on vaikeuksissa. Työvoimapula on varsinainen damokleen miekka: Työvoimaa on ja ei ole. Tilastokeskuksen mukaan meillä on noin 80000 työkykyistä ihmistä, joista ei tiedä juuri muuta kuin, etteivät he ole töissä ja osa saa kelakorvauksia. Asian tekee vielä kummillisemmaksi se, että työvoimapula voitaisiin helpottaa maahanmuuttoa lisäämällä, mutta nykyinen hallituspohja tekee sen vaikeaksi omilla kummallisilla rajoituksillaan.

Yksi suuri mörkö on myös eriasteisena eri alueilla tapahtuva segregaatio. Viimeisten tietojen mukaan koko Itä-Suomesta tulee iso erillisalue, jota luonnollisesti leimaa raja, mutta myös korkea työttömyys, pienipakkaisuus, iso sairastavuus, täplittäinen autioituminen ja teollisten työpaikkojen puute. Segregaatiosta tekee vielä pahemman se, että se alkaa jo peruskoulussa, jossa huonommin menestyvät alkavat erottua jo alalukilla.

Vaikka uudistetun terveydenhoitojärjestelmän piti tuoda parannuksia nykyjärjestelmään, näyttää että palvelut karkaavat taajamista ja keskittyvät aluekeskuksiin. Onneksi joillain alueilla sote uudistus on onnistunut hyvin.

Kaiken tämän taustalla vaikuttaa hitaasti, mutta varmasti tapahtuva tuloerojen kasvu, josta seuraa alimpien sosiaaliluokkien kiihtyvä etääntyminen hyväpalkkaisista ja osakkeiden omistajista.