Siirry pääsisältöön


1610. Tiedostamaton mieli pahuuden lähde?


     Ihmisen silmänmuna on kehon nopein liikkuja. Viidesosa sekunnissa se voi suunnata katseen toisaalle. Tästä syntyy ensimmäinen harha ihmisen luullessa hallitsevansa ympäristöään. Neljä viidesosaa jää havaitsematta.

     Tietoisen mielen osuus ihmisen toiminnasta on pieni, ehkä muutamia kymmeniä prosentteja.

Toinen harha on virheet, joissa ihminen arvioi itseään ja joissa järki pettää. Tämä on havaittu kokeissa, joissa ihmiset arvioivat heille sattuvien ikävien tapausten sattumisien todennäköisyyksiä, kuten syöpään sairastumistasaamista, aivopuolison kuolemaa, jne. He aliarvioivat ne aivan alakanttiin, vaikka heille kerrotaan faktoina tilastolliset todennäköisyydet heidän profiililleen tapahtuvista ikävistä tapahtumista.

     Miksi todellisuus ei pane optimismia kuriin, vaan aivoilla on taipumus päivittyä vain positiivisilla itseä koskevilla tiedoilla.

     Alkuihmistä hallitsi tiedostamaton mieli paljon enemmän kuin nykyihmistä. Tiedostamattomalle mielelle jäi kuitenkin tärkeitä tehtäviä pakoreaktion lisäksi. Yksi niitä on optimismin säilyttäminen. Se on ihmisen evoluution kannalta hyvin merkittää, sillä se mahdollisti ihmisen ottamaan riskejä ja muiden muassa muuttamaan aivan vieraille alueille. Eläimet eivät tee näin uteliaisuuttaan vaan pakon edessä.

     Ihmisen aivoissa on säilynyt niin sanottu keskiaivojen yläkukkulat, joissa uusimpien tutkimusten mukaan tiedostamattoman tiedon uskotaan vaikuttavan. Mainitut aivon osat ovat kehittymättömillä olioilla suhteellisesti paljon suuremmat kuin ihmisillä.

     Toinen laji tiedostamatonta tietoa on harjoittelemalla hankittu taito, esimerkiksi virkkaustaito tai voimisteluhyppy. Aivokuvantamisella on otettu esimerkiksi, että harjaantuneen virkkaajaan aivotoiminta on intensiteetiltään verkkaista verrattuna virkkausta vasta harjoittelevaan. Harjoittelun avulla ihminen voi muuttaa tietiedostetun tiedon tiedostamattomaksi.

     Lähde: Ihmiset olettavat hallitsevansa elämäänsä, Yle Teema, 29.3.2015

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *