Siirry pääsisältöön

1609. Fennovoimassa bulvaani on eri asia kuin verotuksessa


      Elämässä tulee hetkiä, jolloin tietää, että kohta alkaa tapahtua. Näin oli varmaankin silloin, kun vihreiden puheenjohtajalle Ville Niinistölle koitti hetki määrätietoisesti luennoida, että Fennovoiman uusin omistajaosakas Migrit Solar Energija on bulvaani.

     Entinen talousvaliokunnan puheenjohtaja totesi varovasti eilen televisoissa Ylellä, että uusi osakas ei herätä innostusta.

     Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavolan mukaan juridinen tosiasia on, että kotimaisuusaste määritellään rakennusluvan harkinta-aikana eli omistuspohja voi vielä muuttua.

     Saatujen virallisten merkintöjen mukaan Fortum OYj on sijoittanut noin 10 miljardia euroa Belgian rahoitusyhtiöihinsä, joissa työskentelee keskimäärin 0.8 henkilöä vuosittain. Fortum OYj siirtäessään näiden sijoitusten velkakirjojen korkotulot Suomeen verohyöty vuosilta 2006 - 2008 on noin 400 miljardia eroa (Yle MOT joulukuu 2014).

     Keskusteltaessa Migrit Solar Energijan bulvaaniluoteesta olisi loogista kysyä, minkä luoteisia ovat nämä Fortum Oyj 0.8 henkilön 10 miljardeja pyörittävät tytäryhtiöt Belgiassa EU:n yhdessä emämaassa.

     Verotuksessa on kaksi toimijaa: Verottaja ja liiketoiminta harjoittava yritys. Verottajan, siis yhteiskunnan kannalta Fortum Oyj tytäryhtiöt ovat bulvaaneja. Ne toimivat päämiehen puolesta salaisen ja epämääräisen sopimuksen varassa. Verottaja ei kuitenkaan pidä syystä tai toisesta Fortum Oyj Belgian tytäryhtiöitä bulvaaneina.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *