Siirry pääsisältöön

2681. Ylen aamun Jälkinäytös oli kamala ja uskomatonta katseltavaa

Jäsen Mikko Korhonen oli ronskilla päällä. Miehen kateus aamun kirkkaudelle ilmeisesti vei miehen draaman poluille. Mies jyrisi, että taiteelta ja kulttuurilta oli leikattu niin, että luu paistaa. Sonya Lindfors oli niin järkyttynyt taiteellis-kulttuurillisen haavekuvan särkymisestä, ettei tiennyt katsoisiko Korhosta vai Jussi Ahlrothia. Määrärahojen pienentäminen oli niin järkyttävää, ettei Taivalkosken Päätalo päiville ole menemistä, koska väkipaljouden supistuessa, hänet voidaan kutsua areenalle, virkkoi Sonya. Sonya jos kukaan tietää, kuinka härkä ja ihminen muuttuvat areenalla suuremmiksi, kuin muutoin ovat, ainakin härät, virkkoi Korhonen

Professorin oloinen Alhroth malttoi mielensä tasaisella toistollaan ”kuinka he kehtaavat, kuinka he kehtaavat”. Korhonen oli jo kysymäisillään, että ketkä he, mutta kirosi, kun tämä lyhyt kysymys lipsahti kuitenkin hänen huuliltaan. Tietenkin jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kummola, kukapa muukaan, sanoi Korhonen. Sivistyneen oloinen Sonya Lindfors hypähti viisi senttiä istuimeltaan kuultuaan Kummolan nimen ja sanoi. Nyt ottakaamme kaikki erikseen ja yhdeyden  Kummolaan, sillä hänellä on meriittiä rahan ammentamisessa kunnilta jääkiekko kenttien rakentamiseksi.

Kummola perusti aikoinaan Huittisten metsään kentän ja nosti Huittisten Hurjat IIV divisioonaan, virkkoi väsähtänyt Alhroth. Lindfors soimasi perusteellisesti muita jäseniä viisi minuuttia aidan seipäistä puhumisestä, kun kyse oli viihdealan rahoista. Tämä oli paha lause muille, sillä vaikka veikkaus on viihdettä, se ei vedä veroja meidän taiteellis-kulttuurillisele toiminalle, virkkoi Korhonen

Kummolan tullessa hylätyksi taiteen ja kulttuuriin edistäjänä, keksittiin uusi nimi Paavo Arhinmäki. Hänhän oli mukana Olympiastadion budjetin 200 prosentin ylittämisessä. Kokous päätyi aplodeihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *