Siirry pääsisältöön

2668. Elämässä tulee hetkiä, että kohta tietää, mitä alkaa tapahtua

Satuin katselemaan Jälkiviisaita 3.7.2009 ryyditettynä Soile Suonojalla, Kalle Isokalliolla ja Veera Luoma-aholla. Siinä minulle yllätyksenä tuli esille tuore avioliitto Jari Sarasojan ja Virpi Kuitusen välillä. Sarasoja oli kimpaantunut Seutulan hallin valokuvaajien aggressiivisille kuvausyrityksille, kun parin oli aloittamassa merkkimatkaansa lomapaikkaansa.

Aiemmin viikolla 3.7.2009 kovasananen kansanedustaja Ukkonen Oulusta oli haukkunut Sarasojan pölkkypääksi, mitä mielestäni Jari ei ole. Silloiset Jälkiviisaat oli pannut vilkkaasti lentokenttä aulassa toimivat valokuvaajat ja videokameroiden käyttäjät Jarin huomiotalouden piikkiin.

On kulunut 11 vuotta, kun huomiotaloutta käsiteltiin Jälkiviisaissa. Voidaan pohtia, onko huomiotaloutta edes ollut, se on ollut, mutta se on muuttunut joksi toiseksi, mutta millaiseksi. On selvää, että tuotteiden näkyvyys kanavat kuluttajalle ovat lisääntyneet digimedian ja somen ansioista. Tuotteita on sijoitettu jo digi iltalehtien uutisten väliin. Oikeastaan joka paikkaan, sillä kun avaat jonkin hyöty sovellutuksen, kuten kannan tai Maisan, silmiin osuu ensimmäisenä mainoksia. Mainostalous on ainakin kasvanut ja monipuolistunut.

Mainostalous ei kuitenkaan ole samaa kaliperiä kuin huomiotalous. Voidaan kysyä, kuuluuko somenäkyvyys mainoksineen huomiotalouteen. Jos näin on, niin huomiotalous ottaa liukuja sometalouden sisään. Tässä tietenkin on todettava, että some on vain alusta eri ansaintomuodoille.

Kymmenen vuoden jakso 2009 - 2012 näyttäisi sulattavan huomiotalouden dig-talouden ja sometalouden yhdeksi osaksi nopeatempoista kaupankäyntiä ja apupojaksi kaupan ja teollisuudessa oleellisten materiaalivirtojen hallinnassa. Some sinänsä ilman käyttäjän tekemiä modifiointeja on ilmeisen käyttökelvoton ansainta muotona.

Huomiotalous voidaan ymmärtää erilaisten tuotteiden esittelyvirtojen jatkuvaa menemisen korviemme ja silloisen ajatus virityksemme yli ja ohi, kuitenkin niin, että ne jättävät silloin tällöin jostain tuotteesta kyteviä ja pian sammuvia pesäkkeitä tajuntaamme. Näin huomiotalous voidaan irrottaa some alustataloudesta erilliseksi taloudeksi, joka kuitenkin on tälle liian raflaava nimi. Eikö tyydytä vain virikeostoihin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *