2692. Kykenevä armeijamme ei ole pelote, vaan matematiikkaa

Petteri Järvinen kysyi 22.10 HS:n mielipideosioissa, kuinka moni suomalinen lähtisi asekädessä puolustamaan rajojamme tietäen, että moni joutuu hengenvaarallisiin tilanteisiin ja voi kohdata kuoleman. Hän päätyy lopputuloksen, ettei maamme tarvitse nykyisen kaltaista asevelvollisuutta ja jalkaväki armeijaa asejärjestelmineen (240,000 sotilasta). Hän perustelee kantaansa mm. nykynuorten vahvaa minä minä asenteella. .

Vanhan sotilasopin mukaan maa on vallattu, kun maajoukot ovat ottaneet sen haltuunsa. Tämä ei ole yksiselitteinen määritelmä. Niinpä ei kannata heti tyrmätä Petterin mielipidettä ilman perusteluja.

Jos uhkaava sota käydään kybersotana, silloin Suomella olisi ehkä mahdollisuuksia. Koska kukaan ei vielä tiedä, millainen totaalinen digisota on, pitää tyytyä tunnettujen digisovellusten avulla arvailemaan tällaista sotaa. Digisodassa Suomi voi aiheuttaa häiriöitä ja jopa tuhoja vastustajan sodan kannalta elin tärkeisiin kohteisiin Näitä ovat mm. vastustajan signaalitiedustelu järjestelmät, hävittäjien, ohjusten, maajoukkojen, lennostojen ja laivaston johtokeskusten digijärjestelmät. Olisi varmaankin suotavaa, että Nato avustaisi Suomen näissä tehtävissä. Myös maalle tärkeinden instituutioille niiden jäjestelmien kaatamien voi aiheuttaa vakavia häiriöitä.

On hyvin todennäköistä, että minkään maan ei kannata hyökätä kimppumme digisodan välineillä, sillä se antaisi aikaa puolustusvoimillemme ryhmittää kaikki aselajimme meille edullisella tavalla, vaikkakin digijärjestemistä osa on vahingoitettusi tai tuhoutuisi. Etenkin kun meillä on vielä muistissa sodan tarvitsemat manuaaliset komentotjut. 

Toiseksi jos maatamme uhkaa suuri interventio, se todennäköisesti alkaa rajoitetulla miehittämisiskuilla vastusajan kannalta otollisiin kohteisiin. Näitä ovat perinteiset alueet Kannaksella, Sallassa ja käsivarressa. Jos näissä kohteissa vastustaja kykenee laajentamaan aluettaan, tarvitaan kykenevää ja riittävää maajoukkoja tukenaan muut aselajit. Iskun sattuessa aivan pohjoisessa  Nato toimii tavalla tai toisella  hyökkäysesteenä.

Jos sota ei ala pienillä interventioilla, sota on jo aiemmin alkanut laajamittaisena jossain päin muualla Eurooppaa. Tällöinkin meillä on aikaa ryhmittää puolustuksemme.

Se että Suomella ei olisi omaa puolustuskykyiistä armeijaa, on leikkimistä tulella. Mikään maan ei tule auttamaan meitä. Oma vahva armeijamme ei ole perinteisessä mielessä pelote, vaan matematiikkaa. Minkään maan ei kannata maksaa kova hintaa maamme valloittamisesta.