2200. Jääviysveikot ja esteellisyysesterit syövät pöydistämme maakunta- ja sotepidoissa

     Maakuntahallituksen sisään voidaan muodostaa konsernikeskus, joka ohjaa ja johtaa alaisia yksiköitä konsernijohtamisen keinoin. Sille jää kuitenkin runsaasti konsernijohtamiseen kuulumattomia tehtäviä, jotka ovat joko sisäisiä tehtäviä (kehittäminen, asiantuntijapalvelut tai organisaation rajan ylittäviä tehtäviä (lupa-asiat). On nyt huomattava, että sen pohtiminen, onko tehtävällä ulkopuolisia ulottuvuuksia, ei ole hedelmällinen näkökulma, koska tavalla tai toisella jokaisella tehtävällä on ulkopuolisia elementtejä.
     Keskeistä tarkastelussa on, että maakunnasta näyttää muodostuvan johtamisessa erittäin hankala. Sillä on selkeä konsernijohtamisen rooli. Mutta miten se roolinsa vetää läpi esimerkiksi ELY-keskuksissa? Liitetäänkö ELY-keskuksen johto maakuntavirastoon lähelle maakuntahallituksen ylintä johtoa, vain säilyykö mykytilanne ennallaan. Edellisessä maakuntavirasto paisuu entisestään ja jälkimmäisessä maakuntavirastoon olisi muodostettava ELY-keskusten johtamista vastaava yksikkö.
     Kuntien sosiaali- ja terveyssektorissa sen konsernijohtaminen kuuluu maakuntavirastolle (maakuntahallituksella), mutta kenelle kuuluu valtion toimivallan ulkopuolella olevien pirstaleisen sosiaali- ja terveyssektorin yksiköiden konserni johtaminen ja tämän koordinointi kuntien sosiaali- ja terveys sektoreihin ja sen konsernijohtamiseen. Herää kysymys tuleeko meille yksi paljon valtaa omaava konsernikeskus johtamaan maan koko sosiaalitoimen ja terveystoimen järjestelmää. Jos se tulee, siellä valtaa tulee käyttämään valtiovarainministeriö.
     Maakuntaviraston tehtäväksi tulee paljon muutakin, mitä edellä on käsitelty, mm seuraavat ovat Tarastin mukaan menossa sinne ja paljon muutakin

*maakuntien liittojen tehtävät maakunnille
*työvoima-, elinkeino- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu TE-toimistoilta ja ELY-keskuksilta maakunnille
*EU-rahastotehtävät ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoilta maakunnille
* CPalvelujen tuottajina voivat toimia kunnat, kaupunkiseudut, yksityiset toimijat tai maakunta itse (https://alueuudistus.fi/documents/1477425/1889492/Tiivistelmä+Tarastin+selvityksen+ehdotuksista/f13edb47-93cf-4083-87f2-bad7e941aa3a)

     Olen puhunut tässä maakuntavirastosta, vaikka tosiasiassa maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus istuvat kympin paikalla. Käytännössä konkreettien työ tullaan tekemää virastossa satojen henkilöidentyö tuloksina.

     Maakuntavirastosta tulee ehkä Suomen historian suuruusluokassaan vaikeimmin johdettava siviili työyksikkö. Sillä on käytettävissään EU-rahaa jaettavaksi maakunnan hyväksi. Se otollinen seisontatolppa jatkuvan kiistelyjen kohteeksi. Politiikka on voimakkaasti mukana viraston päätöksenteossa ja nimityksissä. Järjestelmä on rakennettu sellaiseksi, jossa jääviydet ovat aina läsnä ja on suuri kiusaus ohittaa ne puolivillaisilla manöövereillä. Sama henkilö voi olla kunnanjohtaja, maakuntavaltuutettu, maakuntahallituksen jäsen kansaedustaja, terveysyrityksen hallituksen jäsen, olla muka terveysyrityksessä, joka rekisteröity hallintorekisterin suojaan, terveysalan yhdistyksen hallituksessa, omistaa yhtiön, joka tuottaa terveysalan yrityksille siivouspalveluja, jne ketju on loputon.

     Hallitus ei ole tähän mennessä miten nostanut korkealle esille tätä korruptiota ruokkivaa petoa. Se oli syytä vielä kerran päntätä päähänsä, mitä jääviys on.

     Wikipediaa mukaillen jääviys tarkoittaa virkamiehen tai luottamushenkilön sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen tai ratkaisemiseen sellaisissa tapauksissa, joissa osallistuminen rikkoo hallinnon objektiviteettiperiaatetta turvata hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuus, puolueettomuus ja objektivisuus.

     Jos jääviys kysymyksiä ei etukäteen selvitetä ja kerrota ennen vaaleja, mitkä ovat ns kiellettyjä yhdistelmiä ja ennen kaikkea kouluteta koko henkilökuntaa ymmärtämään mitä jääviys on, olemme lisääntyvän korruption tiellä. Täytyy huomat , että jääviys ja sen huomioon ottamisen laiminlyönti on tie korruptioon. Yksi toinen tie on antaa tieten tahtoen jollekin toimialalle monopoliasema, vaikka se kaikkien objektiivisten mielipiteiden mukaan tulisi purkaa. Minna Isoaho  (http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236120-apteekkipaatoksenteko-ravistettava-omaskakas).

Valitettavasti näyttää siltä, että pääministerillä aikaansaaminen pakkoa ja röyhkeys ovat menneet sekaisin.