Siirry pääsisältöön


2198. Jos haluat naurattaa Jumalaa, kirjoita hänelle sotesta ja hallitusohjelmasta

     Ainakin neljä viimeistä hallitusta on pyrkinyt saamaan ohjelmaansa strategiasia elementtejä. Lipposen hallituksissa oli käytössä strategiasalkkumenetelmä, johon oli koottu kunkin ministeriön keskeiset hankkeet. Ongelman oli sen paisuminen, jolloin se lähinnä palveli hallituksen sisäistä tiedonkulkua ministereiden voidessa saada tietoa muiden ministereiden hankkeista. Stubbin hallituksella oli kova intressi painottaa ohjelmansa strategista ulottuvuutta ohjelman kuitenkin lopahtaessa loppu kuukausien farssiksi hallituksen kaataessa omia esityksiään.
     Sipilä ilmeisesti pyrki aivan tosissaan strategiseen luottamukseen perustuvaan hallitustyöskentelyyn. Aluksi puhuttiin viiden liuskan ohjelmasta, joka todella olisi strateginen. Käytäntö kuitenkin nopeasti osoitti, ettei hallitus hevin voi työskennellä yrityksen johtoryhmän tavoin läheisissä huoneissa ja että hallitusohjelmaa ei voi rakentaa pelkän viiden liuskan varaan, vaan kukin hallituspuolue haluaa sille omat puumerkkinsä, jota voivat ovat puoluelle strategisia, muttei hallitukselle puhumattakaan koko valtakunnalle. Sipilällä oli oli omat puumerkkinsä biotaloudelle, Orpolla hallintorekisterille ja Soinilla takseille, jne.
     Nykyinen valtioneuvoston vastuu- ja toimivalta rakenne ei ole paras mahdollinen väline toteuttaa strategista suunnittelua ja johtamista. Tämä johtuu ministeriöiden itsenäisyydestä suuteessa muihin ministeriöihin. Toisin sanoen ministerille jää paljon toimintavaltaa johtaa ministeriötään ja sen alaista hallintoa koordinaation jäädessä hallitukselle ja sen valiokunnille. Ainoastaan talouspoliittisella ministerivaliokunnalla on todellista valtaa muiden valiokuntien vallan muodostuessa näennäiseksi vallan käytön noudattaessa sen ministeriön kannanottoja, jonka vastuulla valio kunta on.
     Puoluetoimistojen, lobbareiden ja muiden intressiryhmien valmistellessa uuden hallitusohjelman pohjaa jo nyt, on selvää, että ohjelman eri osa-alueet eivät voi mennä minkään yhtenäisen strategiaprosessin läpi eikä se voi olla tarkoituskaan, jotta edes hivenen saataisiin tasa-arvoa valmisteluprosessiin. Periaatteessa jokaisella Suomen kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa hallitusohjelman valmisteluun, jos ei muuten niin ottamalla äänestämänsä puolueen puoluetoimistoon.
     Yksi tapa vahvistaa hallituksen otetta työstään olisi järjestä kehysriihen jälkeen hallituksen kulloisenkin ”trion” ja kyseisen ministeriön välinen tulosneuvottelu, samaan tapaan kuin ministeriö järjestää alaisen hallintonsa kanssa. Tässä yhteydessä on puhuttu budjetin laadinnan painottamisesta projektien suuntaan, jolloin vertikaalinen suunta oli toissijainen. Projektilla olisi oma hallinnon alaoja leikkaava oma budjetti. Monimutkaisuuden takia tätä on vaikea hallita ja käytännössä se on osoittautunut toimimattomaksi liiallisen kömpelyytensä takia.
     Jos hallituksen ja ministeriön välisiin tulosneuvotteluihin päästä, silloin se saattaisi korvata hallitusohjelman tarkistamistarpeen ja toisaalta koko toimeenpanoketju hallituksesta työntekijään saakka pystyi näkemään, miten hänen työnpanoksensa toimii kokonaisuuden hyväksi.
     Pääministerin ja keskeisillä ministereillä vahvistetun ryhmän ja ministeriöiden välinen tulosneuvotteluprosessin on arveltua olevan liian raskas sen viedessä ministereiden ruuhkaista työaikaa entistäkin kireämmäksi. Täytyy kuitenkin huomata, että ministerit ovat sitä varten, että he johtavat ministeriötään. Tämän johtotehtävän jättäminen valtiosihteereiden tehtäväksi on osoittautunut toimimattomaksi, koska silloin useisiin asioihin pitää odottaa ministerin kantaa, jolloin neuvottelujen uskottavuudelta putoaa pohja. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *