2033. Suomen julkissektori muuttumassa liian monin osin yritysmuotoiseksi toiminnaksi

     On hämmästyttävää huomata, kuinka julkisen sektorin toimintatavat muuttuivat laajalla rintamalla sellaiseksi, kuin monet ennustivat. Lopputulos muistuttaa suurta fiaskoa. HS:ssä 10.9. oli kaksi esimerkkiä, mihin verorahojen käyttö on ajautunut. Kittilän tapaus (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html) ja (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html) ja Vantaan golfkentänsotkut (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005822101.html) osoittavat, kuinka julkisen hallinnon yhtiöittämisen tuloksena syntyvät osakeyhtiöt ja itse omistajan oleva julkinen hallinto kietoutuvat yhteen monen laittomien konseptien kautta. Näitä ovat korruptio, oman edun ajaminen, vääristynyt kilpailuttaminen, sukulaisten suosiminen, tiedon pimittäminen, poliittisen edun tavoittelu, vääristetyt asiakirjat, jne.

Kyseenalinen runsas yhtiöittämisen seurauksena on ollut, että yksi kolmasosa eduskunnan ja kunnanvaltuustojen vastuulla olevista budjettivaroista on siirtynyt osakeyhtiöiden budjetteihin, siis demokraattisen päätöksenteon ulottumattomin, mistä esimerkkeinä ovat ala Kittilä ja ala Vantaa.

     Erityisesti kokoomus on ajanut yhtiöittämislinjaa Harri Holkerin laukaisemana. Olin itsekin Lipposen linoilla, mutta en olisi uskonut kokoomuksen ajavan yhtiöittämistä näin pitkälle. Englannin ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että on kuljettu järkevyyden rajan yli, missä toimivista markkinoista ei ole tietoakaan. Mitä aitoa kilpailijaa on pitkäjänteisiä investointeja edellyttävällä Finavialla.  Ei sen toimintaympäristö ole niin nopea, että se vaatii Oy-muotoista organisointia. Väite että esimerkiksi Keski-Euroopan maat tai muut Pohjoismaat olisivat Finavian aitoja kilpailijoita, on ilmasta temmattu. Sen sijaan Finaviassa on tapahtunut outoja pimitettyjä rahansiirtoja, mikä vain osakeyhtiössä on mahdollista.