1772. Apteekkien monopoli on perusteeton

      Apteekkien monipoli on ollut perusteeton aina, 1970-luvuta lähtien hyvin perusteeton liikenneyhteyksien parannuttua koko maassa ja nyt erittäin perusteeton hallituksen vannoessa kilpailun nimiin.

     Tämä hallituksen vannominen on tullut erityisesti esiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen laajamittaisessa siirtämisessä jättireformilla yksityissektorille. Ruotsin mallia on kehuttu kilvan ja todistettu, että terveyspalvelujen yksityistämisellä on Ruotisissa estetty hintojen nousu.
Viimeksi vakavimmin apteekkimonopolia yritettiin purkka Ahon hallituksen aikana osana hallittua rakenneuudistusta. Silloin ylipääsemättömäksi esteeksi nousi apteekkariliiton lobbaus ja vastustus. Perustelut olivat samoja kuin nytkin: lääketurvallisuus ja –saatavuus.   

     Nyt edelleenkin valtio määrää lääkkeiden nimihinnat kannattavan apteekkitoiminnan turvaamiseksi syrjäseuduilla. Tämän lisäksi Fimea määrä, missä ja kuinka monta apteekki tarvitaan, ei siis kilpailua. Apteekkariliitto ja alaa lähellä olevat puolueet ovat tässä yhteydessä hiljaa Ruotsin ja Norjan hyvistä kokemuksista kilpailun vapauttamisesta.

     Apteekkien monopolin perusteluja voi verrata siihen, että palvelun saatavuuden ja turvallisuuden takaamiseksi lääkärikeskukset olisivat luvan varaisia tai ruokakauppalupaa pitäisi anoa.

      Mitä monimutkaisemmin jotain ala on säädelty ja tuettu, sitä monimutkaisempia ongelmia alalle syntyy.  Kilpailun tyrehtymisen ja korkeiden hintojen lisäksi tämä näkyy apteekkialalla muiden kuin reseptilääkkeiden myyntinä. Tällöin apteekin on mahdollista ujuttaa veroetujen saamiseksi halpahenkilökuntaa farmaseuttien töihin. Verottaja on tähän puuttunutkin.

     Päivän HS:n mukaan kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että lääkkeiden hinnat saadaan kilpailulla kuriin. Tämä olisi myös oiva veto Sipilältä kompensoida kansalaisten lääkekorvausten omavastuun alentamista.

      Aika on ajanut apteekkimonipolin ohi perustellusti ja Sipilän aikaan ehdottomasti.