Siirry pääsisältöön

1743. Yhteiskuntasopimus ei ole kaatunut

      Joku on sanonut, että taas kerran ajankohtaiset arvonimet ja kunniamerkit ovat sukua paholaisen kämmeniskuille. Myöntäjä osoittaa niillä valtaansa, mitalien saajat asetetaan niillä toistensa kanssa arvokilpailuasetelmiin ja vaille jääneille osoitetaan niillä heidän työnsä arvostuksen puutteellisuutta. Kaiken kaikkiaan mitalimenettely korostaa hallitsijan ja kansan suurta etäisyyttä ja näiden tahojen vallan käytön suurta eroa. Tähän voidaan oikeutetusti sanoa, että sanottu puppua ja kirjoittaja on vain prenikoitta vaille jäänyt kateellinen mäkättäjä.

     Sipilän ei kannata olla tuohtunut tulevista itsenäisyyspäivän arvomerkeistään. Sen sijaan hän tuohtunut, kun media on alkanut käyttää työvoimakustannusten viiden prosentin alentamiseen tähtäävistä lakimuutoksista nimitystä pakkolait. Tässä Sipilä saa katsoa itseään peilistä, sillä hän itse käytti tätä sanaa poistuessaan kokoushuoneesta, jonka neuvottelun tuloksena yhteiskuntasopimus ensimäistä kertaa kaatui.

     Vaikka AKT on jäämässä pois yhteiskuntasopimusneuvotteluista osoittaen näin tulevansa toimeen ilman uusia ystäviä ja EK provokatiivisesti ilmoitti, että tämä on viimeinen kerta mahdollisesta kolmikantasopimuksesta, niin tilanteen vakavuus on läpäissyt siinä laajuudessa koko yhteiskunnan, että jokinlainen kattava sopimus tarvitaan.

     Aikaa sopimuksen aikaan saamiseen on kevään tienoille saakka. Kun tarkastellaan tupon historiaa, ei olla vielä lähimainkaan siinä intensiivitilanteessa, jossa kelloa taakse päin kääntämällä pääsään sopimukseen. Lähes aina on menty viimeisen kuilun partaalle, ennen kuin nimet ovat papereissa. Perustus- ja kv-laillisiin ongelmiin kyllä törmätään, mutta tässä pelastusrenkaan heittää Sipilän kuuluisa iterointi. Eli vekslataan niin kauan, että lait eivät enää runtelee aiottujen lakien sisältöjä.

     Sopimuksen puolesta on paukuteltu niin monilla suilla, laajasti, monipuolisesti, pitkään ja hartaasti, että olisi ihme, jos jokinlaiseen kattavaan viiden prosentin tienoille kustannuskilpailukykyä alentavaan sopimukseen ei päästäisi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3335. Ylen Jälkipörssin näkemys työmarkkinatilanteesta

Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

785. Isäni kätteleminen

Vuotta ennen Los Angelesin kisoja Taimi ja Anja kuolivat. Kättelin isääni ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen Anjan hautajaisissa. Vuoden päästä tapasin isäni uudelleen Kallen hautajaisissa. Abel istui tyynenä ja oli hyvin samannäköinen kuin Kalle eläessään. Perunkirjoituksessa selvisi Kallen ja Hiljan myyneen Taimille koko vähäisen omaisuutensa, koska isäni oli Juhanin mukaan jo saanut perintönsä.   Menimme sunnuntaina katsomaan Hauhonselän niemen kärjessä sijaitsevaa kesäasuntoa. Umpeen sataneella lumisella polulla vastaan tuli joku toinen katsoja, joka huikkasi ahkiotaan vetäen, että vesi oli kuulemma kalastukseen kelpaamaton ja järvi pohjaan saakka jäässä. Tästäkin huolimatta seuravana maanantaina teimme kaupat, vaikkei meillä ollut tietoa, mistä saisimme kauppahinnasta puuttuvan 100 000 markkaa. Jyväskylän säästöpankin pankinjohtaja ratkaisi asian meille myönteisesti, kun hän kuuli Ilonan olleen anoppini. Vasta keväällä jäiden sulamisen jälkeen näimme Hauhonse...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *