1757. Ylimpien virkamiesten taso on laskenut

      Tätä ei voida panna hokeman tiliin, että ennen oli kaikki paremmin. Mutta missä ovat nyt uudet Raino Sailakset, Leuka Virtaset, Buntta Wahlroosit ja monet muut? He ovat joka olemassa tai poliittinen ohjaus on pannut heidät kuriin. Lähemmin ajateltuna heitä ei juuri ole olemassa, koska kunnon virkamiestä poliittinen suitsinta ei saa aisoihin lakien tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa valmistelussa.

     Sipilän hallitus on ollut Vanhasen ja Kataisen hallituksia aggressiivisimpi uudistuksiensa ja ns. reformiensa läpiviemisessä. Pelkkä hyökkääminen ei tietkään auta, jos ei ole kunnon taisteluun valmistelua. Tämä hallituksen lähes umpimähkäinen kiireellinen sohiminen sinne tänne ei kaipaa paljon todistelua, kun muistetaan kätilöjuttu ja lomarahahuopaaminen.

     Viimeinen ositus törmäilystä on päivän Helsingin Sanomissa, jossa ekonomistit tuomitsevat pakkolait. Parempi vaihtoehto olisi ollut työsivukustannuksia leikkaava ja arvonlisäveroa korottava fiskaalinen devalvaatio. Tämä selväpiirteisyydessään käy tavallisen kansalaisenkin järjenjuoksuun.

      Jos muiden muassa pakkolakien kysymyksessä valtiovarinministeriön virkamiehet olisivat olleet ajan tasalla ja rohkeita, he olisivat jankuttaneet hallitukselle niin kauan parhaita ratkaisuja, että ne olisivat nyt lain valmistelussa epäkelpoisten sijasta.

     On vaikeaa sanoa syytä ylimmän virkamieskunnan näkymättömyyteen ja saamattomuuteen aktiivisina neuvonantajina. Yksi syy voi olla ajan henkeen kuuluva kiivas pyrkiminen uralla eteenpäin. Siinä joutuu astumaan herrojen varpaille ja nykyherrat sietävät tätä heikosti. Eri tarvitse katsoa, kuin kolmea SSS-ministeriä. Toinen syy voi olla virkamieskunnan yli politisoituminen. Kolmas syys saattaa olla kokemuksen puute, joka yhdistettynä vahvan virkamieskulttuurin katoamiseen johtaa löperiin neuvoihin ja lainvalmisteluun.