1763. Välikysymys Stubbin asemasta

     Valtiovarainministerin aloituspuheenvuoro oli odotetun ärhäkkä, puolustukseen sopivan perusteellinen ja harkitun ilmaisuvoimainen. Siitä kuului ja näki heti, että Stubb ei enää keskustelussa asiaa palaa paitsi loppupuheenvuorossaan, jossa hän esiintyi nöyränä.

     Keskustelun pääsisältö oli kuitenkin lain valmistelun heikko taso. Tässä tuli esiin, kuinka sukupolvet vierivät etten päin ja samat asiat täytyy keksiä aina uudestaan. Sääliksi käy kansliapäällikkö Tiina Astolaa, joka on jo 1970-lvuvlta lähtien ollut mukana kymmenissä lainsäädännön tason nostamishakkeissa. Milloin lisättiin lainvalmistelijoiden koulutusta, milloin laadittiin uusia oppaita ja milloin pohdittiin vaikutuksien selvittämistä. Ei saa olla kyyninen, mutta kannustavassa mielessä on todettava, että kymmenistä vaikuttavuuden selvittämistoimenpiteistä huolimatta vaikuttavuuskysymys on jäänyt kylmenneeksi ongelmaksi. Täytyy vain uskoa, että uudet vereksiset voimat tuovat puhtia ongelman ratkaisemiseen.

      Eduskunnan pohdinta lainsäädännön tasosta on eteenkin nyt oikea ongelma, mutta se on ainakin osin hurskastelua, koska syys nykytilaan on hallituspuolueiden. Suuressa salissakin todettu hallituksen itse aiheuttama kiireriippuvuus on keskeinen syy heikkoon tasoon. Toinen syy kiistämättä on hallituksen noudattama tarkoituksenhakuinen salaamislinja ja luulo, että se voi ohittaa prosessikaavion nimissä huolellisen valmistelun.

     On varmaa, että jos hallituksen kaavailemat lakiesitykset olisivat menneet normaalin virkamiesvalmistelun ja asianosaisten kuulemisen kautta, esitykset olisivat olleet ilman kiirettä nähtyjä tasokkaimpia.

      Onneksi Sipilä näytti ottavan onkeensa vanhan komiteatyöskentelyn uudelleen käyttöön ottamisesta.