446. Himasen raporin arviointa Suomen tilanteeseen

Aluksi on heti todettava, että raportin ajatusmallit ovat tarkoitettu täydentämään muiden muassa W. Beveriden ja P.Kuusen esittämiä hyvinvtointivaltion periaatteita. Tämä on sanottu raportin ensimmäisillä sivuilla.

Raportissa on paljon tietoa, johon soisi päättäjien ainakin jollain tavalla perehtyvän.

Pelkistäen rapotissa hyvinvointivaltio versio 1.0 on Beveriden ja Kuuseen malli ja hyvinvointiyhteiskunnan veriso 2.0 on malli, jossa on siirrytty

*negatiivisesta positiiviseen

*reaktiivisesta proaktiiviseen

*objetkista subjetktiin

*partiaalisesta holistiseen

*hyvinvointivaltiosta informaatoajan hyvinvoinnin  yhteiskuntaan

Tämä on käypä asetelma, muttei siitä avaudu uusia keinoja Suomen tilanteseen.

Oli outoa havaita, että Castells esitti Espanjan veroviraston mallin esitäytetystä verolomakkeesta ainutlaatuisena. Onha meillä ollut pitkään tämä palvelu.

Tärkeinä haasteian esitetään

*elämäntavan haaste

*talouden haastee

*tietoyhteiskunnan haastee

Elämäntavan haasteeseen vastaaminen toisi Suomelle miljadin säästöt vuodessa. Esimerkiksi normaalin terveellisen ruokavalion noudattaminen ja kohtuullien säänännöllien liikunta lisäisi ”terveitä ikävuosi” ja parantaisi elämisen laatua sen loppupäästä.

Raportin painottaminen, että elämä pitää kokea arvokkaaksi on periaatteessa oikea, mutta on saanut liian korostetun aseman vailla kiinnittämistä todellisuuteen. Tämä johtunee Etelä-Afrikkaa koskevasta raportin osuudesta. Maassahan värillisdet ihmiset elivät vuosisatoja arvottomina. Ihmisen oikeus saada  arvokas elämä on kirjattu maan uuteen perustuslakiin.

Hallinnon kehittäjän näkökulmasta uutta on, kuinka keskeinen tekijä informationaalinen talous hyvinvoinnin luomisessa on.

Raportista saa vaikutelman, että tietoyhteiskunta terminä on kärsinyt inflaation. Pitää ymmärtää, että tieto voi koseka mitä tahansa tieteen alaa ja sitä voidaan kuvata ja käsitellä ict:llä monensuuntaisesti verkottuneena missä tahansa, ja tällä tavalla voidaan luoda taas uuta tietoa. Näin syntyy uusia tuoteita ja palveluja lähes loputtomasti. Hyvinvoinnin kehittämisohjelma.

Raportt sisälsi sopivasti motkotusta ict-firmojen patenttisovellutuksia kohtaan.

Raportissa moitittiin suomalaisia kateellisiksi ja ei-yrittäjämyönteisiksi. Tätä perusteltiin EVA:n selvityksilla. Olisi pitänyt olla kansaivälien verrokkiryhmä.

Onnellisuuskäsite jäi hämärän peittoon. Se olisi ollut tärkeä määritellä ainakin joten kuten, koska raportti perustui sen varaan hyvin pitkälle.

Kirja on lukemisen arvoinen ja rahoille on saatu katetta.