426. Puolueiden valta kuriin

Edustuksellinen demoratia on muutaman sadan vuoden ikäinen eikä se ole osoittanut valitettavasti sellaista uudistumiskykyä kuin muut sosiaaliset innovaatiot ovat tehneet, kuten esimerkiksi hvyinvointiyhteiskunta.

Bismarckin konservatiivien malli syntyi kommunismin pelossa lepyttämään työväenluokkaa. William Bereridgen ajatukset 1940-luvulta ottivat tuulta pohoismaissa. Nyt kehitys on pysähstynyt ja osin päin vastoin se on muiden mussa Afrikan maisssa saanut irvokkaita piirteitiä moni kymmen vuotuiseine yksivaltijoineen. Yhdysvalloissa raivoaa hillitön riita rebulikaanien äärilatiojen välillä. Maan poliitista järjestelmä on moneen otteeseen tuomittu kadotukseen ja maata sekasortoon.

Gallupit ovat jatkuvasti kohoavassa suosiossa ja niihin näytetään luotettavan. Ainakin poliittiset toimijat katsovat niiden perään inokkaasti ja myötäilevät niitä. Niiden virhemarginaalit ovat  kaksi ja puoli prosettia suuntaansa.

Nyt olisi järkevää nostaa yhteiskuntauunnitelijoiden pöydille arvonnan ja siihen kytkeytyvän internetin hyväksikäyttö korvamaan kaavoihin kangistunutta poliittista edustuksellista järjestelmää.

Suomi on jaettu 17 maakuntaan. Avotaan jokaisesta maakunnasta niiden väkilukuun perustuva otos ihmisiä, yhteensä 3000. Puolueeton taho laati nettiin yhdenmukaiset esittelyt heistä, joista kansalaiset tutustuttaan heihin nettiäänestävät 200 eduskuntaan.

Järjestelmän etuja vanhaan verrattuna on muiden muassa, että se edustaa Suomen  kansaa virhemarginaalilla kaksi ja pouoli prosettia suuntaansa, puolueiden ylivalta loppuisi ja sen vaatimat resurssit säästyisivät sekä päätöksentoko tehtostuisi.