Siirry pääsisältöön

456.Sisäministeriö ja poliisi



Poliisihallituksen perustaminen oli tärkeä periaatteellinen ja  myös merkittävä operatiivinen muutos poliisitoimen johtamisvastuiden uudistamisessa. Aiemmin sisämisteriö johti suoraan poliisia ja läänihallitusten poliisiosastoja, jotka johtivat poliisilaitoksia, KRP:n ja  SUPO:n sekä Helsingin polisilaitosken  ollessa suoraan ministeriön alaisuudessa. Nyt poliisihallitus johtaa koko poliisitointa. Julkisuudessa pulpahdelleet Räsäsen ja Paateron erimielisyydet on nähtävä myös tätä taustaa vasten.

Kun ministriö oli kaiken yläpuolella, KRP:n ja Helsingin poliislaitoksen linjaerimielisyydet ja henkilöristiriidat ratkaistiin aina ministeriössä.  Nyt ne pitiäsi ratkaista poliisihallitukesessa.

Vinkkimieskohu Paateron ja Helsingin poliisilaitoksen johtaja Riikosen  ympärillä aiheutuu jokin asteisesta sopeutumattomuudesta  näihin uusiin valtasuhteisiin. KRP ja Helsiningin poliisilaitos saattavat pitää poliisihallitusta enempi saman  arvoisena  kumppanina kuin esimiesvirastona. Tässä pitkässa muutoksen kitänässä on ongelmia vuodatettu julkisuuteen sen sijaan, että ne olisi ratkaistu normaaleina johtamiskeskusteluina. Riikosen tiedotten sisältö vinkkimiesjupakan mainingiessa oli, että hän jättää virkansa on, kun itse haluaa, oli erikoinen, toki  niukkaa faktaa täynnä, mutta kuitenkin enempi hätäinen töksäys kun yhteistyökykyä ymmärtävä. Tämäkin osoittaa, että  Poliishallituksen, KRP:n ja Helsingin poliisilaitosken organisaatiot eivät ole veilä tarpeeksi läpituuletetut.

Kohuun saattaa joku avoimuusintoiliaja sanoa, että vinkkimieskysmys vaatii tärkeytensä takia julkisuutta. Kannattaa kuitenkin huomata, että on ollut paljon tärkeämpiä ongelmia, jotka on hoidettu asiallisesti hallinnon sisällä. Ei hallinnon tarvitse olla niin avointa, että kaikki mediaa kiinnoistavat pulmat tuodaan tavalla tai toisella pirstaletietoina julkisuuden jauhettaviksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *