Maailamassa on monelaisia ihmeitä. Yksi ihme on, että kerto- ja jakolaskun avulla on mahdollista, jos älliä riittää, ratkaista Nobelin palkinnon arvoinen koko tiedemieskuntaa askarruttanut vuosisatainen ongelma, alkulkuongelma. Alkuluku on sellaien luku, joka jaollinen vain itsellään ja ykkösellä. Tavallisimmat pienet alkuluvut suuruusjärjestyksessä ovat 1,3,5,7,11,13,17,19,23 jne.
Yksinkertanien kysymys kuuluu, miten lasketaan mielivaltaisen iso alkuluku. Esimerkiksi mikä on lukua 12333449888858 seuravavaksi pienin alkuluku. Eli tässä tapauksessa mikä sellaien alkuluku a, joka on suurempi kiun 12333449888858, mutta välillä 12333449888858 - a ei ole alkulukua.
Ongelmaa on yritetty ratkaista monin keinoin, muiden muassa suomalaiset lukuteoreetikot Ernst Lindelöf ja Rofl Nenalinna. Riemannin pintojen avulla on myös pyritty ratkaisuun.
Alkuluvusta on muodostunut myös ict:n haaste. Tietokoneella ei pystytä laskemaan mielivaltaiseen suurta alkulukua, esimerkiksi, jos pitää laskea alkuluku, joka on suurempi, kuin luku, jossa on tuhat biljoona nuemeroa, kone kuin kone tilttaa.
Yksinkertanien kysymys kuuluu, miten lasketaan mielivaltaisen iso alkuluku. Esimerkiksi mikä on lukua 12333449888858 seuravavaksi pienin alkuluku. Eli tässä tapauksessa mikä sellaien alkuluku a, joka on suurempi kiun 12333449888858, mutta välillä 12333449888858 - a ei ole alkulukua.
Ongelmaa on yritetty ratkaista monin keinoin, muiden muassa suomalaiset lukuteoreetikot Ernst Lindelöf ja Rofl Nenalinna. Riemannin pintojen avulla on myös pyritty ratkaisuun.
Alkuluvusta on muodostunut myös ict:n haaste. Tietokoneella ei pystytä laskemaan mielivaltaiseen suurta alkulukua, esimerkiksi, jos pitää laskea alkuluku, joka on suurempi, kuin luku, jossa on tuhat biljoona nuemeroa, kone kuin kone tilttaa.
Kommentit
Lähetä kommentti