Siirry pääsisältöön

2831.Hyvinvointialueen onnistuminen kiinni ict-synkronoinnnista ja yhtenäisen toimintakulttuurin omaksumisesta

Ylen eilisessä kuntavaalikeskustelussa oli kautta linjan asiallinen ja kohtuullisesti eteenpäin päin rullaava aivojumppaa. Tähän vaikutti myös Ylen  toimittajan Pirjo Auvisen pitkä kokemus erityisesti kuntataloudesta. Kukin puolue oli lähettänyt keskusteluun puheenjohtajansa tai tämän varahenkilön. 

Harkimo katsoi parhaaksi aloittaa puheenvuoronsa normaalilla retoriikallaan. -Tässä ei ole mitään järkeä rakentaa joka kuntaan terveysasema. - Norjassa on perhelääkäri ja lääkäri ottaa hoitaakseen noin 700 potilasta. Harkimo sai esitykselleen kannatusta ja monet päät nyökkäilivät.  Keskustan Lohi painotti moneen kertaan lähipalvelujen tarvetta niin pitkälle, että lähipalvelussa on huone, jossa potilas ja lääkäri voivat tavata. -Jopa nyt jotain, huudahti takarivi. -Tässä kohtaa Harkimo nosti toisen puolen kulmakarvoistaan aivan, kuin olisi unohtanut jotakin. Perussuomalaisten jykevä edustaja Jani Mäkelä ei kannattanut maahanmuuttotaustaisten värväämistä apuhoitajaksi, ei oikeastaan mihinkään tehtävän. -Ei ne opi suomenkieltä.

Päivi Räsäsen pitkä alustus käynneistään kotona potilaan luona oli virkistävää kuultavaa siihen asti, kunnes selostuksen monipolvisuus ja vähän väliä sivuraiteille poikkeaminen saivat mielenkiinnon laantumaan. Kokoomuksen Mykkänen pelkäsi kuin ruttoa, että lausuisi vahingossa Sari Sairaanhoitajasta jotakin. Kataisen aimmat hörhöilyt Sarin Sairaanhoitajan palkankorotukista ovat vielä kansan mielissä. Mykkänen korosti jo viidennen kerran, että me poliitikot emme puutu palkkakysymyksiin. Tämä on lopullinen linjaus. - No miten saame hoitajia alalle, kysyi jo vähän kimmastut Harkimo? Lohi latasi heti. -Meidän pitää kaikin keinoin parantaa työviihtyvyyttä, jaksamista ja ennen kaikkea johtamista. –  Kyllä, kyllä, kaikui monen suusta.

Seuraavaksi vihreiden Harjanne oli hyvällä muistipäällä. Hän toi koulupoikamaisesti esiin suomen vanhusten kiihtyvästi kasvavan määrän ja oli jo sanomaisillaan, vanhukset ovat meidän sisäinen voimavaara.., mutta  kokoomuksen  Mykkänen potkasi Harjannetta sääsääreen.

Harkimo ei taaskaan ymmärtänyt. - Meillä on yksityisellä sektorilla liki 10000 sotealan ammattilaista. – Miksemme ota heitä mukaan talkoisiin? Tämä upposi Saramoon, kuin puolueen nuorisokotkien hulluttelu nuotiotulilla. Niinpä Saramo leiskautti. – Meillä oli Puhilaisia ja Mehiläisiä tuottamassa työviihtyvyyttä, mutta  paskaa tuli vuoteille ja ikkunoista vain pimeää sekä pohattojen voitot menivät piiloon paratiisisaarille. Jaa..kateutta, Harkimo ärjäisi. – Älä ole kateelinen, aläkä tuo tähän keskusteluun kommunistisen järjestelmän hämärä kotkotuksia, vaan kerro, miten siinä todellisuudessa kävi. Saramo yritti jatkaa keskustelua hyvinvointialueen veroasialla, mutta perussuomalaisten Jani Mäkelä oli aivan tuohtunut. – Tämä kepun keputusta. - Aina kun tulee tilapäinen uusi vero, ja se jää pysyväksi. - Isosäni jankuttaa minulle jatkuvasti tätä totuutta, kun kommunisti liikenneministeri, oliko se Aalto, määräsi 1973 tilapäisen ylimäärisen autoveron 150 markkaa. Vero on voimassa vieläkin.

Lindman yritti koota keskustelua kasaan. - Meillä tulee olemaan yleisen työvoimapuolan osana ankara hoitajapulaa, etenkin vanhushoidossa. Lindmanin olisi pitänyt jatkaa, että Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna paljon köyhempi maa niin taloudessa kuin väestörakenteessa. Jos keskuuteemme ei synny nuoria, älykkäitä ja raivopäisiä yrittäjiä, jatkamme tasaisen tahdin elintason hiipumista, mutta se mikä meille tässä tahdissa jää käteen, on kultaakin kalliimpi.  Meillä on rauhallinen hyvä maa, joka elää omalla meille luonteenomaisella tahdilla. Siksi maassamme on hyvä ja turvallista elää.

RKP:n Adelcrceutz esitti tasapainoisimman esityksen ja  hahmottamalla tulevia uhkia. Hän piti vaikeana ja paljon työtä ja aikaa vievänä muovata sekakuktturellisesta soteammttialaista hyvinvointialueiden yhteneiskultturi. Siihen menee 20 vuotta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *