Siirry pääsisältöön

2830. Tuo kysymys ei ollut kovin hyödyllinen, virkkoi työnhakija

Ajan kuluminen ja monessa työpaikassa heiluminen toivat kuitenkin näkemystä ja uusia tapoja hahmottaa ja testata omia kykyjäni ja työelämän kiinnostuksen kohteita. Kärsivällisyys on valttia. Jos toimeentulo resurssit sallivat, on nuorena mitä suotavinta olla ilmapiireiltään ja työprofiileiltaan erilaisissa työpaikossa. Silloin näin monenlaisia työporukoita ja työympäristöä sekä työmoraalia. Kaikkea ei kannata omaksua, mutta jos ei koe kaikenlaista, ei ole välttämättä vertailupohja, kun pitää päättä, mille uralle asettuu ja mitä elämältä yleensä voi odottaa.

Arvostamani Sixen Korkman loi tämän päivän kolumnillaan uskoa tulevaisuuteen koronan keskellä. Monen nuoren unelmat kiristyvässä kilpailu ilmapiirissä saatavat saada takaiskuja. Usein nuori on innokas pääsemään käsiksi hyvään ammattiin. Tämä on oikein. Kannattaa kuitenkin muistaa, että portit evät välttämättä heti avaudu. Joskus voi olla hyvä kulkea aluksi useita reittejä kokemuksen saamiseksi, mikä myöhemmin luo perustan kiinnostavalle ammatille. Tähän opintojensa kanssa kamppaileva saattaa sanoa, että opinnoissa vain pyöritään ilman tuloksia, aikaa kuluu ja päämäärät vaihtuvat, ei tule mitään. Itselleni kävi juuri näin.. Jos on ollut monipuolisesti töissä erilaisissa organisaatioissa, kyky sopeutua uuteen ja erilaisuuden sietämiseen kasvavat. Opintojen ja työelämän alkupäässä toiset tarkasti tähtäävät johonkin ammattiin, toiset asennoituvat niin, että katsotaan, mitä tulee vastaan. Pääasia siitenkin on, että nuori löytää tavalla tai toisella reitin hyvään työelämään ja ennen kaikkea hyvään elämään.

työelämä, ura, ammatti, koulutus, työtön,työnhakija


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *