2876. HUS:n johtaminen bisnesmallilla ei ole mahdollista

Kuu kumotti jossain merkiksi siitä, että voitte aloittaa valmistautumisen työhönne. Aavikon heikko vire oli lisännyt ilman kosteutta pisaroiksi teltan kankaiseen kattoon. Kuolleet olivat vasemmalla ja haavoittunet oikealla puolella oviaukkoa. Morfiinin tuoksi tuntui sieraimiin astuessaan oviaukosta peremmälle niin, että kaikki terveet ja haavoittuneet oli morfiini pilven tainnuttamina. Edellä oleva on ote erään lääkärin päiväkirjasta.

Onneksemme HUS:n juuri valitun toimitusjohtaja Matti Bergendahlin kokemus ja bisnestauta eivät joudu koetelluksi kehitysmaan olosuhteilla. Siis kaikkea hyvää ja onnistumista uudelle toimitusjohtajalle.

Tässä yhteydessä on syyttä tuoda esille myös toinen näkökulma, jota professori Kekomäki on painottanut (14.7.214).

Hänen mukaansa terveydenhoito ei ole palveluala. Terveydenhoidossa ei pelitä profit motive. Sen keskeinen laadun tekijä on vaikuttavuus, ei asiakastyytyväisyys. Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjäteistä evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus. Niinpä terveydenhoitoon sopii huonosti voittoa tavoitteleva kvartaalitalouden yhtiömalli.

Vaikuttavuus, paranemisen lopputulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Kansalainen sietää jopa epäystävällistä kohtelua, jos hän saa laadukasta hoitoa, paranemista ja toipumista.

terveydenhoito, bisnesmalli, vaikuttavuus,profit,motive