Siirry pääsisältöön

1123. Julkisen sektorin ruoskinta A-studiossa eilen

     Elisessä A-studion Talk-ohjelmassa oli tärkeää teema: paisuvan julkisen sektorin laihduttaminen.

     Eniten ruoskittiin virkamiehiä ja  mittareiden puuttumista tai niiden heikkoa laatua. Prof. M.Viberg erityisesti moitti valtion vitkuttelua vaikuttavuusmittarien puuttumisesta. Hän on osin oikeassa.

     Vaikuttavuus on kuitenkin aina kullakin toiminnolla, esim. terveydenhoito, ainutlaatuinen. Yhtä mittaria ei ole ja yhdellä toiminnolla voi olla useita mittareita.

     Vaikuttavuusmittareiden kehittämisessä on kamppailtu jo 1980-luvulta lähtien. Uusimisriskin pienentämien on kohtalaisen hyvä mittari vankeinhoidossa.

     Kuntien piti ilmoittaa jo vuonna 1993 kustannustietonsa tilastokeskukseen yhdenmukaisilla mailla. Kerrottiin, että edelleenkin kunnat toimivat tässä epäyhtenäisesti. Kuntien vertailukelpoisia kustannustietoja ei siis ole saatavissa. Jos tiedot olisivat big datassa kansalaisten saatavilla, valvonta lisääntyisi.

    Ilmeni, että eri tietojärjestelmien rajapintojen standardoimisasetus on ollut valmistelussa kahdeksan vuotta.

     Edelleen selvisi, että modernia johtamiskoulusta ollaan taas aloittamassa ikään kuin puhtaalta pöydältä. Olin sen historiassa ensimmäistä kertaa sitä käynnistämisessä ja toteuttamassa laaja-alaisessa formaatissa vuonna 1986. Samoihin aikoihin toteutettiin toimenpiteet normien ja sääntelyn purkamisesta. Uusääntelyä pelättiin silloinkin.

     Viberg heitti hallinnon paisumiskeskusteluun, että rikkaan maan yrityssektori on liian pieni. Pohtimisen arvoinen havainto.

     Keskustelusta tuli mieleen  taas kerran Bertolt Brechtin tokaisi. ”Kaikki mikä on, ei pysy”.

      Puheenvuoroissa tuli esiin hyvä ajatus kokoille Brechtin lakia, kannustejärjestelmän muuttaminen. Ei tehdä yrityssektorin virheitä, vaan kannustetaan tiimejä, jota toteuttavat innovatiivisia muutoksia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *