1103. Kiristyvä kriminaalipolitiikka

    Elisessä Helsingin Sanomissa Rikosseuraamuslaitoksen johtava ylilääkäri Heikki Vartiainen on huolissaan perustellusti vankeinhoitopolitiikan kiristämisestä. Vankeinhoito ollaan  romuttamassa.

    On syytä huomata, että kovenevat puheaallot toistuvat noin 10 vuoden välein. Hetki on.

     Päivän keskustelua ja äänensävyjä voi hyvin verrata kansaedustaja Pia Kauman motteisiin maahanmuuttoäitien hyvästä lastenvaunuista. Vähäosaisia ja syrjäytyneitä valtio ei saa antaa tukea missään muodossa enemmän tai laadukkaammin kuin tavallisia suomalaisia vähäosaisia, vähempi riittää.

     Vankeinhoidossa tämä tarkoittaa vartijoiden lukumäärän vähentämistä. Ei siis mitään kuntoutusta, vaikka vankien keskimääräien eliniänodote on 47 vuotaa ja 80 prosenttia heistä sairaita, hoito tarvitsevia.

     Vankien terveydenhoito näyttää siirtyvän vuonna 2016 sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Jokainen voi kuvitella, millainen vankeinhoidon taso silloin  on, kun vanki tulee täpö täyteen terveyskeskukseen vartija mukana. Hoidolliset tilanteet muodostuvat käytännössä mahdottomiksi, jolloin niitä ei järjestetä juuri lainkaan.

    3-5 vankilaa on lakkautuslistalla.

    Kaikkineen tämä merkitsee vankeinhoitopolitiikan huomattavaa kiristämistä toiminnan resursseja vähentämällä. Taustalla on se, että kun rangaistusten ankaroittaminen on hidasta ja epävarmaa lainvalmistelutyötä, niin resurssien kiristys on nopeaa, luotettavaa ja heti kuristavaa.

     Nyt pitäisi  perinteisiä pohjoismaisia arvoja ja tasa-arvoa edustavien piirien pitää herätä vastustamaan kiristyvää oikeistolaista kriminaalipolitiikka.

    Ensimmäisenä pitää torpata vankien terveydenhoidon siirtyminen  sosiaali- ja terveysministeri Rädyn alaisuuteen. Kun hän ei onnistunut leikkaamaan oman ministeriön kehyksistä lupaamaansa miljardia, se ei oikeuta vankien terveydenhoidon alas-ajoa.